Työntekijöitä ja ay-liikettä vastaan hyökätään nyt samanaikaisesti monelta rintamalta, sanoo Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto.
Hän viittaa hallituksen pakkolakeihin, Postin aikeisiin käyttää rikkurityövoimaa postilaisten vauhdituslakon murtamiseksi sekä valtion omistajapolitiikkaan.
– Tässä hyökätään lujasti koko meidän neuvottelujärjestelmää vastaan, monelta rintamalta yhtä aikaa, Aalto sanoo.
Hallituksen pakkolaeilla puututaan työntekijöiden sopimusoikeuteen. Jos ne menevät läpi, palkansaajakeskusjärjestöt ovat viemässä asian kansainväliseen oikeuteen.
Postin aikeet turvautua vuokratyövoimaan lakon aikana ovat Aallon mukaan ennenkuulumattomat.
– Kyse on laillisen työtaistelun murtamisesta, hän tähdentää.
– Kyllä Elinkeinoelämän keskusliitolla EK:llakin on jokin rooli. Sen pitäisi laittaa jäsenliittonsa kuriin, Aalto viittaa Palvelualojen työnantajiin Paltaan.
Outoa omistajapolitiikkaa
Hallituksen kaavailemat pakkolait on tarkoitus korvata työmarkkinajärjestöjen keskinäisellä sopimuksella. SAK ja sen liitot päättivät keskeyttää neuvottelut, mikäli Posti turvautuu rikkurityövoimaan torstaina, kun Posti- ja logistiikka-alan unionin PAUn vauhdituslakko alkaa.
Neuvottelujen keskeyttäminen on vakava askel, kun vaa’assa ovat pakkolait. Aalto kuvailee tilannetta kaiken kaikkiaan hankalaksi.
– Työnantaja värvää väkeä lakon murtamiseksi. Se ei ole vain yhden ammattiliiton asia, vaan koko työmarkkinoiden asia.
Erityisen outona hän pitää sitä, ettei valtio puutu asiaan, vaikka se omistaa Postin.
– Omistajapolitiikkaa hoidetaan varsin kummallisesti, kun katselee, miten valtionomisteissa yhtiössä toimitaan työtaistelutilanteessa. Lakon murtamistoimille annetaan mahdollisuus, Aalto oudoksuu.
Hallituksessa valtion yhtiöiden omistajaohjauksesta vastaa pääministeri Juha Sipilä (kesk.).
Neuvottelut edenneet tahmeasti
Neuvottelut palkankorotuksista ja vaihtoehdoista hallituksen pakkolaeille ovat toistaiseksi jäissä. Syksyn mittaan neuvottelut ovat olleet Aallon mukaan hyvin nihkeät.
Hän kumoaa tiukasti eräiden medioiden väitteet, että neuvotteluissa olisi päästy jo pitkälle. Työnantajapuolella ei ole ollut halua edetä työntekijöille keskeisissä kohdissa. Työnantajapuolta kiinnostaa lähinnä työnantajamaksujen alennus.
Toistaiseksi kannat ovat olleet niin kaukana toisistaan, ettei erillisiä työryhmiä ole nimetty.
– Täytyy muistaa, että SAK:n tarjous äärimaltillisista korotuksista on historiallinen. Se on erittäin hyvä esitys, nimenomaan työnantajille, Aalto huomauttaa.
Osalla metallialan yrityksistä menee erinomaisen hyvin, ja Metalliliiton jäsenten työttömyys on pudonnut viime vuodesta 10 – 15 prosentilla.
– Meillä on yrityksiä ja aloja, joilla menee erittäin hyvin. Sitten on niitä, joilla ei mene niin hyvin. Kun vertaa viime vuoteen, työllisyystilanne on selvästi parempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Työttömiä on ollut kuukausittain 1 500 – 2 000 vähemmän kuin viime vuonna, Aalto sanoo.
Vastaavissa tilanteissa metallialalla ei ole aiemmin tyydytty nollakorotuksiin.
SAK:n tarjouksen mukaan palkkoja ei korotettaisi lainkaan vuonna 2017, ja vuonna 2018 korotuksista neuvottelisivat ensin vientiliitot, kuten työnantajapuoli on halunnut.
Koulutus- ja kehitysrahat tarpeen
Aalto toteaa, että Suomessa on maailmanluokan metalliyrityksiä, joissa vaaditaan korkeaa ammattitaitoa ja -osaamista.
– Mutta onko sitä riittävä laajasti ja onko meillä joitain kapeikkoja. Ongelmia tulee, jos koulutusmäärärahoista leikataan. Silloin ei saada riittävästi huippuammattilaisia johtotasolle eikä suorittavaan portaaseen.
Hallituksen leikkuri on iskemässä sekä koulutus- että tuotekehityksen määrärahoihin.
– Ne jättävät jälkensä, Aalto muistuttaa.
uutiskirje 
