Suomi on muiden EU-maiden tapaan antanut Ranskalle myönteisen vastauksen sen pyyntöön keskinäisestä avunannosta viime viikon terrori-iskun jälkeen.
Mitä apu käytännössä on, sitä vasta arvuutellaan. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat asiasta perjantaina. Suomi lupasi tukea EU:n avunantolausekkeen toimeenpanoa poliittisesti ja konkreettisin toimin. Tukitoimista keskustellaan Ranskan kanssa.
Tämän hetken arvioiden mukaan Suomen mahdollisia toimia voisivat olla tuen vahvistaminen Erbilissä Pohjois-Irakissa, missä Suomi on keväästä asti ollut mukana Yhdysvaltain johtamassa YK:n valtuuttamassa koalitiossa, jonka tarkoitus on ryhtyä ”kaikkiin mahdollisiin toimiin, jotka ovat tarpeen, soveliaita ja kansainvälisen oikeuden mukaisia”, joilla pystytään vastustamaan terroristijärjestö Isisin toimintaa.
Muita mahdollisia toimia ovat osallistuminen sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin Malissa ja Välimerellä.
Sotilasapu pikaisesti luvalliseksi
Kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevan lainsäädännön valmistelu pyritään saamaan päätökseen pikaisesti.
Perjantaina toimittajia tavannut presidentti Sauli Niinistö arvioi, ettei Ranska todennäköisesti edes pyydä Suomelta sotilaallista apua.
– Kaikki viittaa siihen, ettei Ranska suinkaan odota asevoimia sinne, vaan virka-apua ja tiedotusapua. Viitteitä on siihen suuntaan, että Ranska jotenkin toivoisi, että mennään asian ytimiin, eli Syyrian kriisiin.
Nykyisin voimassa oleva laki ei edes salli Suomelle mahdollisuutta tarjota muille maille suoraa sotilaallista apua. Lakia ollaan kuitenkin muuttamassa pikavauhtia.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on todennut, että Suomen tulee tukea Ranskaa, mutta ei sotilaallisella avulla. Jos lakia muutetaan, on päätösvallan avun muodoista säilyttävä kaikissa tapauksissa Suomen hallituksella ja eduskunnalla. Lisäksi on pidettävä huoli siitä, että suomalaisia sotilaita ei osallistu sotatoimiin maamme rajojen ulkopuolella.
lehti 