Suomalaistoimittajille Brysselissä viime viikolla järjestetyssä EU-akatemiassa pohdittiin, miten ns. ”luova tuho” näkyy Euroopan muuttuvilla työmarkkinoilla.
Mukana olleet asiantuntijat olivat yhtä mieltä siitä, että työelämän muutos on jatkossa aiempaa nopeampaa.
Suomen pysyvän EU-edustuston erityisasiantuntijan Riikka-Maria Turkian mukaan työtä tehdään jatkossa eri tavalla kuin ennen.
– Työpaikka on enää harvoin tehdas. Esimerkiksi etätyötä tehdään enemmän kuin nykyisin, Turkia kertoo.
Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen on samoilla linjoilla.
– Ennen töitä tehtiin yhdessä paikassa käsillä. Jatkossa työ leviää kaikkialle ja on globaalia. Muutos on nopeaa.
Tehtävät muuttuvat
Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimiston asiantuntija Ilari Kallio komppaa Penttisen ja Turkian puheita.
– Muutos vauhdittuu. Luovassa tuhossa vähemmän tuottava työ katoaa ja tuotavampi lisääntyy. Asiantuntijatyö ja käden taitoja vaativat työt pysyvät pitempään.
Kallio väittää, että joka neljäs suomalainen työntekijä käy vuoden kuluttua eri töissä kuin nykyisin.
– Meille syntyy uusia töitä, joista ei vielä tiedetä. Tehtävät muuttuvat myös ammattien sisällä, Kallio kertoo.
Kokoomuksen europarlamentaarikon Sirpa Pietikäisen mukaan luovaa tuhoa on ollut aina.
– Muutoksia tapahtuu koko ajan. Erikoisen muutoksesta tekee vain sen nopeus.
Taloudessa on toivoa
EU-akatemian asiantuntijoita pyydettiin kertomaan myös, onko talous menossa jo parempaan suuntaan?
– Toivon, että nousu on jo alkanut. Esimerkiksi romahtanut Venäjän vienti on saatu korvattua pääosin muualta, EK:n Ilari Kallio ehti kommentoimaan ensimmäisenä.
Riikka-Maria Turkia arvelee, että edessä voisi nyt olla loiva nousu.
Myös Akavan Markus Penttisen mukaan taloudessa on toivoa.
– Ainakin on laitettu uudistuksia liikkeelle. Näppituntumani kuitenkin on, että vielä ei olla selvillä vesillä.
Penttisen mukaan paljon riippuu Kiinasta, Venäjästä ja siitä, mitä Euroopan keskuspankki EKP tekee.
– EKP:n yksi vaihtoehto on massaelvytys, kuten Yhdysvallat on tehnyt. Jos sekään ei auta, olemme pulassa.
Suomi pärjää digimaailmassa
Ilari Kallio muistutti, että Suomi kuuluu digimaiden kärkikastiin. Maan digitaalisuutta mittaavan digibarometrin mukaan Suomi on kakkonen 22 maan joukossa.
– Tanska on ykkönen ja Viro yhdeksäs. EU:n ongelmana on lainsäädännön sirpaleisuus. Yrityksen on hankala toimia unionissa, jossa on 28 eri kuluttajansuojalainsäädäntöä.
Kallion mukaan uudet pienet firmat lähtevät tästä syystä Yhdysvaltoihin, kasvavat siellä, ja saattavat palata Eurooppaan.
Markus Penttisen mukaan Ruotsi, Viro ja Venäjä ovat onnistuneet, mutta Suomellakin on vahvuutensa.
– Suomelle internetin kautta toimivat E-terveyspalvelut ovat tärkeä asia. Se tarkoittaa, että hoito aloitetaan tietokoneen avulla jo kotona. Meillä Suomessa on osaamista ja siihen kannattaa laittaa isoja panoksia.
Sirpa Pietikäinenkin uskoo, että Suomesta on tulossa isoja asioita.
– Ne ovat nettialustoja, joilla on paljon pieniä toimijoita. Esimerkiksi E-terveyspalvelut toimivat jatkossa näillä alustoilla.
Kaikilla oltava samat pelisäännöt
Työelämän murros näkyy luovana tuhona myös ay-liikkeelle.
– Kun työstä tulee enemmän yrittäjyyttä, miten silloin sovitaan työehdoista, kysyy Sirpa Pietikäinen.
– Työntekijän kannalta se on epämukavaa ja aiempaa riskialttiimpaa. Voisiko henkilövuokrausyhtiöistä tulla hyviä työnantajia, jotka noudattaisivat reiluja työehtoja, Pietikäinen pohtii ääneen.
– Eivät reilut työehdot ole ikäviä yrityksillekään. Bisnekselle on hyväksi, jos kaikki noudattavat samoja sääntöjä.
Myös EK:n Ilari Kallio kyselee, miten työntekijän etuja voidaan valvoa, jos työntekijät eivät ole enää palkansaajia vaan enemmänkin yrittäjiä.
– Emme me EK:ssa sano ei, vaan ehkä ei näin vaan näin. Pitää varmistaa, että meillä on yhteiset pelisäännöt.
Markus Penttinen muistuttaa, että ay-liike syntyi aikanaan työnteon paineiden aiheuttamien ongelmien takia.
– Ne eivät ole kadonneet eikä tarve hoitaa työntekijöiden asioita ole vähentynyt.
uutiskirje 
