– Hallitus itsekin tunnustaa, että sen esittämät leikkaukset pahentavat työttömyyttä lyhyellä aikavälillä, vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ihmetteli välikysymyskeskustelussa eduskunnassa keskiviikkona.
Hän muistutti, että syyskuun lopussa Suomessa oli yli 450 000 työtöntä ja palveluissa olevaa työnhakijaa.
Hän oli vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden yhteisen työllisyysvälikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja.
– Palkkojen ja työehtojen heikennykset eivät luo uusia työpaikkoja, vaan ne heikentävät kansalaisten ostovoimaa ja siten pahentavat työttömyyttä. Ostovoiman leikkaamisesta kärsivät erityisesti myös pienet yrittäjät, vuokra tai asuntolaina tai sähkölasku on maksettava, ruokaa on työntekijöiden ostettava. Kun ostovoima heikkenee, ihmiset joutuvat karsimaan palveluiden hankkimisesta.
Unohtui tarkoituksella?
Arhinmäki arvioi muun muassa, että sukupuolten välinen tasa-arvo on unohtunut hallitukselta.
– Ehkä tarkoituksella, hän sanoi.
– Hallitus julistaa ohjelmassaan, että Suomessa miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia. Kuitenkin hallituksen tähänastisista toimista päätellen tasa-arvoa ollaan monin tavoin ja rajusti heikentämässä.
Arhinmäki totesi suuren osan hallituksen pakkolaeista ja muista työelämän heikennyksistä iskevän erityisesti naisiin, jos se aikomustensa mukaisesti heikentää sairausajan palkkaa, leikkaa vuosilomia ja lomarahoja.
– Sairauslomia ja pitkiä vuosilomia on eniten julkisella sektorilla, jolla palkat ovat yleensä matalimpia, hän sanoi.
– Kuntasektorilla jopa 80 prosenttia työntekijöistä on naisia. Naisvaltaisilla sosiaali- ja terveys- sekä kasvatusaloilla ei yleensä ole mahdollista työskennellä etänä tai mennä sairaana töihin.
Iskee naisiin
Arhinmäki arvioi lisäksi, että hallituksen kaavailema muutos, joka sallisi alle vuoden mittaiset perusteettomat määräaikaiset työsuhteet, sattuisi erityisesti naisiin.
– Naisilla määräaikaisia työsuhteita on enemmän kuin miehillä. Erityisen korkea määräaikaisten työsuhteiden osuus on synnytysikäisillä naisilla, hän sanoi.
Hän totesi myös vuorotteluvapaan ehtojen heikentämisen osuvan erityisesti naisiin.
– Herää kysymys, onko tehty minkäänlaisia sukupuolivaikutusten arviointeja pakkolakipaketissa?
lehti 