Ammattiyhdistysliikkeen suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut. Vielä kymmenen vuotta sitten maahanmuuttajien pelättiin polkevan palkkoja ja työehtoja. Nykyisin maahanmuuttaja voidaan valita jo työpaikan luottamusmieheksi.
Tutkija, valtiotieteiden tohtori Rolle Alho selvitti Rakennusliiton, PAMin ja SAK:n suhtautumista maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin Turun yliopistolle tekemässään väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa selvitettiin myös luottamusmiehiksi kohonneiden maahanmuuttajien kokemuksia ay-liikkeestä. Alho osallistui lisäksi lukuisiin ammattiliittojen tilaisuuksiin.
Tutkimus tehtiin ennen syksyn turvapaikan hakijoiden aaltoa.
– Ammattiliitoissa virallinen kanta on, että Suomeen mahtuu monen eri kulttuurin ja uskonnon edustajia ja heitä pitää kohdella samanarvoisesti. Työpaikoille asti tämä ei aina yllä, Alho sanoo.
Hän haastatteli tutkimukseensa viitisenkymmentä ammattiliiton suomalaista toimitsijaa sekä luottamusmiehiksi valittuja maahanmuuttajia.
– Suoranaista rasismia ei ilmennyt, mutta luottamusmiesten tasolla on joskus kovia ennakkoluuloja. Haastateltavat kertoivat, että joillakin työpaikoilla on luottamusmiehiä, jotka suhtautuvat hyvin nurjasti maahanmuuttajiin.
Asenne muuttui epäkohtien paljastuttua
Alho kertoo, että ammattiliittojen kannanotoissa ja liittolehdissä vastustetaan selvästi rasismia.
– PAM on ottanut rasismia vastaan kantaa julkisuudessa. Muissakin liitoissa linja on selkeä.
Vielä reilut kymmenen vuotta sitten SAK:laisten liittojen asenne maahanmuuttajiin oli kielteisempi. Rajojen avautumisen pelättiin johtavan palkkojen polkemiseen. Tätä pelkoa on edelleen monessa liitossa.
– Muuttoaaltoa pelättiin etenkin Virosta ja Itä-Euroopan maista. Akavalaisissa liitoissa vastaavaa ei ollut, sillä korkeasti koulutettujen ammatit ovat usein vahvasti säänneltyjä, Alho sanoo.
Kiinalaisten kivimiesten, puolalaisten rakennusmiesten sekä Olkiluodon ulkomaisten sähkömiesten työehtojen polkeminen on johtanut siihen, että ammattiliitot haluavat maahanmuuttajat tai jopa vain määräajan Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset jäsenikseen.
Kielitaito paras liennyttäjä
Joillakin työpaikoilla vallitsevien kovien asenteiden murtamiseen tarvitaan Alhon mukaan aikaa ja tietoa. Kuitenkin ahkera valistus tai mielipiteenmuokkaus monikulttuurisuudesta ja maahanmuutosta saattaa kääntyä itseään vastaan.
– Voi syntyä vastareaktioita, sillä ihmiset ovat kuitenkin ihmisiä. Tarvitaan pitkäjänteistä toimintaa, että asenteet muuttuvat.
Alho tähdentää, että tilanne ei ole mustavalkoinen, sillä maahanmuuttajia valitaan myös työpaikkojen luottamustehtäviin.
– Monet luottamusmiehiksi valituista maahanmuuttajista olivat tehneet vuosikausia työtä työpaikallaan ja osasivat myös suomea. Se helpotti luottamuksen syntymistä. Suomen – tai joillakin paikkakunnilla ruotsin – taitaminen on useilla työpaikoilla välttämätöntä, jotta luottamus syntyy.
Hiljaista kotouttamistyötä
Monessa ammattiliitossa tehdään hiljaista työtä maahanmuuttajien sopeuttamiseksi. Alho kertoo oman, Tieteentekijöiden liiton, perustaneen verkoston Suomessa työskenteleville ulkomaalaisille tutkijoille.
– Sitä kautta olemme saaneet paljon uusia muuta kuin suomea puhuvia jäseniä ja aktiiveja liittoomme. Myös esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa JHL:ssa on maahanmuuttajajaosto.
lehti 