Talouskriisit, jatkuvat organisaatiomuutokset, epävarmuus ja kiire ovat johtaneet siihen, että stressi rassaa joka toista työntekijää.
– Tällainen saattaa johtaa tunteeseen, ettemme voi vaikuttaa asioihimme, Tampereen yliopiston dosentti Marja-Liisa Manka totesi työnilon julkistustilaisuudessa torstaina.
Työhyvinvoinnin tutkijana toimivan Mankan mielestä hallinnan tunne on työnilon tärkeimpiä lähteitä. Se syntyy vaikutusmahdollisuuksista ja osallisuudesta, ei sanelusta tai pakosta.
– Jos hallitus säätää pakkolait, tavallisten ihmisten hallinnan tunne vähenee entisestään. Jos ei itse voi olla elämänsä ohjaksissa positiivisin keinoin, hallinta saatetaan ottaa negatiivisin keinoin: sairastumalla tai heittäytymällä avuttomaksi.
Henkinen stressi jää muhimaan
Jatkuva työstressi kasvattaa sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, koska se saa verenpaineen kohoamaan ja sydämen sykkimään nopeammin.
– Jatkuva paine ja kuormitus voivat myös lyhentää elinikää, vaikuttaa muistitoimintoihin ja oppimiskykyyn. Stressi tekee ihmisen myös kyynisemmäksi ja vie helposti itsetunnon, Manka kertoo.
– Ennen vanhaan stressihormonin pystyi purkamaan elimistöstä fyysisissä ponnisteluissa. Nykyisin stressi vaivaa henkisellä puolella ja saattaa jäädä muhimaan pitkäaikaisesti.
Mankan mielestä stressin kanssa ei kannata jäädä rypemään.
– Paras konsti stressiin ei suinkaan ole tarttuminen ongelmaan vaan omien voimavarojen vahvistaminen. Sen jälkeen pystyy tarttumaan myös itse ongelmaan.
Mankan mukaan tämä tarkoittaa palautumista stressin tuomasta kuormituksesta ”jollakin konstilla”.
– Konstit ovat yksilöllistä. Stressi vaikuttaa eri tavalla eri ihmisiin.
Stressistä ei kannata yrittää ponnistella pois. Silloin hukataan voimia. Palautuminen kannattaa hoitaa harrastuksissa tai vain rauhoittumalla.
– Jokainen voi tankata voimia myös työn ulkopuolella. Mielen irrottaminen, haaveilu ja hulluttelu tekevät hyvää. Myönteisyyden ja positiivisten asioiden kaivaminen esiin ovat yksi hyvä konsti selvitä. Ne antavat uusia näkökulmia stressanneeseen tilanteeseen.
Stressikin on yhteinen projekti
Mankan mukaan kenenkään ei tarvitse selvitä stressistään yksin.
– Ei missään nimessä. Ihmistä syyllistetään hirveän usein siitä, että tämä on heikko, kun kärsii stressistä.
Mankan mielestä stressiä pitää pohtia työpaikalla yhdessä ja pohtia, mitä voitaisiin tehdä.
– Työyhteisön ja esimiehen tuki ovat ehkä tärkeimpiä tekijöitä, kun yritetään vaikuttaa stressin helpottamiseen.
Manka nauraa uskomukselle, jonka mukaan jatkuvasti otsa punaisena töitä painava työntekijä olisi hyvä työntekijä.
– Hän on huono työntekijä. Kun on stressi päällä, ihminen ei kykene luovuuteen. Hän painaa usein selkäytimellä ja vanhoilla rutiineilla hetkenä, jolloin pitäisi miettiä uudenalaisia työnteon tapoja.
lehti 