Viime vuodet ovat olleet suomalaisissa kunnissa kiivasta yhtiöiden perustamisen aikaa. Uusia kuntayhtiöitä on noussut maan joka kolkkaan, ja markkinoiden aallokkoon on sysätty myös kuntien peruspalveluita.
Ripeästi edennyt yhtiöittäminen nakertaa rajusti kuntapäättäjien ja kuntalaisten vaikutusvaltaa sulkien päätöksentekoa yhtiöiden hallitusten ja yhtiöjohdon piiriin – vaikka kyseessä ovat viime kädessä kuntalaisten omistamat yhtiöt, joissa pelataan kunnan rahoilla ja tuotetaan monin paikoin kunnan lakisääteisiä peruspalveluita.
Kansan Sivistystyön Liiton opintokeskuksen koulutustuottaja Jukka Peltokoski arvioi kuntayhtiöiden yleistymisen käännekohdaksi vuonna 2013 voimaan tulleen uuden kunta- ja kilpailulain. Uudella lainsäädännöllä velvoitettiin kuntaa yhtiöittämään palveluitaan, mikäli kunnan oma tuotanto estää kilpailua tai sen syntymistä markkinoilla. Niin sanotuilla ”kilpailluilla markkinoilla” toimivat palvelut on lain mukaan yhtiöitettävä.
Kunnat yhtiöittävät kuitenkin myös toimintojaan, joiden kohdalla puheita avoimista markkinoista on vaikea perustella – kuten vaikkapa vesilaitoksia.
– Kyseessä on olennainen osa kuntainfraa, eikä alalla ole aitoa kilpailua. Edes laki ei edellyttäisi yhtiöittämistä, sillä niin sanotut luonnolliset monopolit ovat yhtiöittämisvelvoitteen ulkopuolella. Mikä yritys lähtisi rakentamaan omaa vesiverkostoaan kunnan verkoston viereen?
– Usein yhtiöittämisiä perustellaan lailla, vaikka lain soveltaminen on monin paikoin tulkintakysymys.
Jukka Peltokoski muistuttaa, että lainsäädäntö ei edellytä aina kuntaa yhtiöittämään toimintojaan. Kunnat voivat edelleen perustaa liikelaitoksia. Liikelaitokset ovat paremmin julkisen vallan kontrollissa, ja niiden toiminta on läpinäkyvämpää.
Liikelaitosten toimintaa ohjaa kuntia koskeva julkisuusperiaate: asiakirjat ja päätökset ovat lähtökohtaisesti julkisia. Tiedot ovat niin valtuutettujen kuin kuntalaistenkin ulottuvissa.
– Yhtiöt taas toimivat osakeyhtiölainsäädännön mukaan. Niitä koskee salassapitovelvollisuus. Vasemmisto voisi haastaa tämän salailun ilmapiirin, Peltokoski pohtii.
Budjettivalta karkaa valtuutetuilta
Kuntapalveluiden yhtiöittäminen vie valtaa demokraattisesti valituilta valtuustoilta, kun alati suurempi siivu kuntabudjetista siirtyy yhtiöiden päätäntävaltaan. Toistakymmentä vuotta Turun kaupunginvaltuustossa sekä kaupunginhallituksen varsinaisena ja varajäsenenä vaikuttanut Pirjo Rinne (vas.) on huomannut muutokset käytännössä.
– Kaupungin budjettiin kirjatut luvut eivät kerro yhtiöiden toiminnasta mitään. Ja ylipäätään voidaan sanoa, ettei kaupunginvaltuutetulla, joka ei ole mukana yhtiön tai yhtiöiden hallituksissa, ole minkäänlaista tietoa kaupungin omistamista yhtiöistä, Rinne sanoo.
Uutta kuntayhtiötä perustettaessa kaupunginvaltuusto päättää yhtiön yhtiöjärjestyksestä. Valtuutetut pääsevät linjaamaan muun muassa siitä, lähteekö yhtiö tavoittelemaan mahdollisimman suurta voittoa vai pyritäänkö kannattavaan toimintaan. Yhtiöjärjestykseen kirjataan myös yhtiön hallituksen jäsenten lukumäärä; kuinka suurella tai pienellä porukalla päätöksiä tehdään.
Rinteen mukaan yhtiöjärjestysten yksityiskohtiin puututaan valtuustosalissa ani harvoin
– Yhtiöjärjestykset on hyväksytty Turussa käytännössä sellaisinaan.
Turku ei ole poikkeus: kuntayhtiöistä tehdyn selvityksen mukaan jopa 80 prosenttia Suomen kuntien yhtiöistä toimii ilman selkeästi määriteltyjä tavoitteita ja toimialaa.
Yhtiöittäminen on valtapeliä
Turun kaupungin strategisten yhtiöiden omistajaohjauksesta ja valvonnasta vastaa konsernijaosto. Strategisiin yhtiöihin lasketaan kaupungin kokonaan omistamat yhtiöt ja yhtiöt, joista kaupunki omistaa vähintään puolet.
Konsernijaostossa vasemmistoliiton edustajana istuva kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen Johannes Yrttiaho pitää Turun yhtiöittämispolitiikkaa pitkälti välineenä, jolla sementoidaan Turussa perinteistä kokoomuksen ja SDP:n sinipuna-akselin valta-asemaa entistä vahvemmaksi.
– Yhtiöiden hallitusten jäseniä ei tarvitse valita suhteellisuusperiaatteen mukaan eli kuntavaalituloksen perusteella. Hallituksiin haetaan ”asiantuntijajäseniä”. Turussa lähinnä kokoomus ja SDP vihreiden tukemana pystyvät miehittämään jäsenmääriltään pienilukuiset yhtiöiden hallitukset omilla edustajillaan. Kuntalaisilta lähtevä valta ei yllä kaupungin osakeyhtiöiden hallituksiin asti, Yrttiaho kritisoi.
Yrttiaho toivoo, että Suomessa otettaisiin oppia muista Pohjoismaista, joissa kuntayhtiöiden toiminnan läpinäkyvyys ja kontrolli ovat paremmalla tolalla.
– Esimerkiksi Ruotsissa kuntayhtiöitä velvoittaa sama julkisuuslaki kuin kuntien liikelaitoksia. Päätökset ovat lähtökohtaisesti julkisia.
Yhtiöittäminen ei ole ulkoistamista
Kuntapalveluiden yhtiöittäminen voi olla viimeinen oljenkorsi, johon tarttumalla turvataan kunnalle edes jonkinasteinen vaikutusvalta palveluihin.
– Rinteen mukaan Turussa tilanne on ollut usein juuri tämä.
– Kun taistelu palveluiden hoitamisesta kunnan omana tuotantona on hävitty, pitää kaikki tarmo suunnata kaupungin yhtiöissä vaikuttamiseen. Yhtiöittäminen on kuitenkin palveluiden yksityistämistä parempi vaihtoehto, Rinne puntaroi.
Yrttiaho kritisoi kaupungin todellista vaikutusvaltaa omistamissaan yhtiöissä kuitenkin kovin kevyeksi.
– Yhtiöissä valtaa käyttää toimitusjohtaja ja yhtiön hallitus. Kaupunki ei voi vaikuttaa yhtiön toimintaan juuri muuten kuin vaihtamalla yhtiön hallitusta yhtiökokouksessa, hän muistuttaa
Henkilöstölle heittopussin osa
Kuntapalveluiden yhtiöittäminen voi merkitä kylmää kyytiä työntekijöille, jos kilpailuetua haetaan henkilöstön selkänahasta.
KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:n Etelä-Suomen alueasiamies Tomas Wass sanoo henkilöstön asemaan liittyvien heikennysten nostattavan monesti laineita, kun kunnan palveluita sovitetaan osakeyhtiömuottiin. Kitkaa työnantajapuolen ja henkilöstön välillä on riittänyt esimerkiksi Turun Kunnallistekniikkaliikelaitoksen ja Viherliikelaitoksen fuusioiduttua Turun Seudun Kuntatekniikka Oy:ksi (Kuntec) vuonna 2012.
– Vakituisen henkilökunnan määrää on vähennetty rajusti, ja samanaikaisesti on lisätty ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Esimerkiksi vuoden 2014 syksyllä käydyt yt-neuvottelut jouduttiin lopettamaan yhtiön johdon toimesta, kun henkilöstöä edustavat järjestöt huomasivat, että yt-neuvotteluiden aikana oli palkattu määräaikaista työvoimaa, Wass kertoo.
Muitakin ongelmia on ollut.
– Yksi henkilöstön edustajista koki tulleensa painostetuksi ja epäasiallisesti kohdelluksi työnantajan toimesta, Wass listaa.
Wass epäilee, että Kuntecin kohdalla kyse saattaa olla yhtiön harkitusta alasajosta, jota seuraa toiminnan ulosmyynti ja yksityistäminen.
– Väkeä on vähennetty niin paljon, ettei yhtiö pysty hoitamaan kaikkia mahdollisesti tulevia urakoita, Wass arvioi.
lehti 