Ruotsin palkkamallissa hyvää ja huonoa

Ruotsin palkkamalli on joutunut koetteille, koska vienti ei vedä hyvin kaikilla vientialoilla.

– Tällä kertaa korotustasosta on vaikea päästä sopuun, sillä osalla vientialoista menee hyvin, mutta osalla edelleen huonosti, Ruotsin kaupan alan työntekijöiden liiton Handelsin puheenjohtaja Susanna Gideonsson kertoi vierailullaan Palvelualojen ammattiliitossa PAM:ssa.

Ruotsissa palkankorotustavoite sovitaan ensin vientiliittojen kesken. Kun metallialan työntekijöiden liitto on saanut neuvottelutuloksen valmiiksi ja palkansaajien keskusjärjestö LO on sen hyväksynyt, muut sopivat palkkavaikutukseltaan samantasoisen sopimuksen.

– Ilmapiiri on muuttumassa. Kotimarkkinoilla menee hyvin. Ei käy, että miehet päättävät naisten palkoista, Gideonsson sanoo.

Riippuu kuitenkin täysin teollisuusliittojen tahdosta, suodaanko kotimarkkinoilla toimiville aloille suuremmat korotukset.

Prosentit ja kruunut

Palkankorotuksissa on kaksi korotusporrasta.

Kun ensimmäisestä eli ns. teollisuussopimuksesta ja sen prosenttikorotuksesta on päästy sopimukseen, alkavat toiset neuvottelut. Tällä kertaa mukana ovat matalapalkkaiset ammattiliitot työntekijäkeskusjärjestöstä LO:sta.

– Silloin neuvotellaan korotuksesta, joka ylittää vientialoille sovitun prosenttikorotuksen. Tämä ns. matalapalkkakorotus annetaan kruunupohjaisesti ja se tulee työntekijöille, joiden palkka on alle Ruotsin keskipalkan.

Gideonsson huomauttaa, että Ruotsin keskipalkka on 25 000 kruunua (noin 2 650 euroa) kuukaudessa. Keskipalkka tarkistetaan aina ennen neuvotteluja.

– Tämä korotus on tähdellinen naisvaltaisille aloille, Gideonsson painottaa.

Toistaiseksi matalapalkkakorotukset ovat toimineet hyvin. Kun palkankorotus on ollut 2,5 prosenttia, matalapalkka-aloille on saatu jopa 9 prosentin korotuksia.

– Kruunuissa korotus on pienempi. Tällä on kuitenkin pidetty huoli, etteivät palkkaerot kasva liikaa.

Iso osa ruotsalaisista naisista työskentelee osa-aikaisesti. Gideonsson sanoo, että vaikka naisten tuntipalkkoja nostetaan palkkakierroksella, naisten ansiot jäävät jälkeen miesten ansioista.

– Kaupan alalla naiset saavat helposti vain osa-aikaista työtä, kun taas miehet tekevät kokoaikaista työtä.

Koska palkankorotusvaran käytöstä neuvotellaan kaupan alalla työpaikkatasolla, erot isojen ja pienten yritysten kesken ovat suuret.

– Pienillä työpaikoilla joudutaan tyytymään vain sopimuksen minimiin. Isoilla työpaikoilla on enemmän neuvotteluvoimaa. Vaarana tosin on, että joillakin isoilla työpaikoilla voi olla houkutus ottaa ulos liian suuria korotuksia. Se ei ole järkevää, Gideonsson toteaa.

Joukkovoima auttaa

Gideonssonin mukaan Ruotsin palkkamalli toimii hyvin, tämän kierroksen ongelmista huolimatta.

Ruotsista puuttuu ns. sopimusshoppailu, jossa työnantaja säästää vaihtamalla työnantajajärjestöön, jonka sopimuksessa on matalammat palkkakustannukset.

– Työnantajaliitot eivät kilpaile sopimuksilla keskenään, ja järjestäytymättömät työnantajayritykset maksavat korkeampia työnantajamaksuja, Gideonsson huomauttaa.

Toisinaan jokin työnantajayritys yrittää laistaa palkankorotukset. Näin teki amerikkalainen lelukauppaketju Toys r Us. Yritys totesi, ettei se noudata sopimuksia missään maassa, koska se ei ole sopijaosapuoli.

– Rakennusliitto, kuljetusliitto, rautatieläiset ja kiinteistönhuolto laittoivat yrityksen boikottiin. Tavara ei kulkenut eikä roskia viety. Kampanja puri ja lelunmyyjät saivat korotuksensa, Gideonsson kertoo.