Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontulan mukaan lainsäädäntö asettaa asumistuen saajat eriarvoiseen asemaan ruokakunta-määritelmän. Hän jätti keskiviikkona hallitukselle kirjallisen kysymyksen määritelmän tulkinnasta.
– Vaikka yleisen asumistuen tarkoituksena on alentaa kaikkien asunnossa asuvien asumismenoja, nykyinen tulkinnanvara on johtanut tilanteeseen, jossa ruokakunnan määrittely saattaa johtaa tosiasiallisten asumismenojen nousuun, Kontula toteaa.
Sama ovi, yhteinen tuki
Asumistukilaki lähtee ruokakunnan käsitteestä. Tämä tarkoittaa, että samassa osoitteessa asuvat henkilöt muodostavat automaattisesti yhden ruokakunnan, jonka taloutta tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena asumistukea myönnettäessä. Viime kädessä asian ratkaisee Kansaneläkelaitos harkintansa perusteella.
Näin ollen samassa asunnossa asuvat avio- tai avopuolisot lasketaan ruokakunnaksi, vaikka heillä olisi erilliset vuokrasopimukset.
– Käytännössä lain tulkinta johtaa usein tilanteisiin, joissa ruokakunnaksi lasketaan kaksi ihmistä, jotka eivät todellisuudessa elä avoliitossa, mutta joiden tukia käsitellään kokonaisuutena, Kontula sanoo.
Ruokakunnan saamat kokonaistulot vaikuttavat suoraan ruokakunnassa asuville henkilöille myönnettävään tukeen.
Tulkitaan avoliitoksi
Lainsäädännön mukaan eri sukupuolta olevien samassa asunnossa elävien katsotaan lähtökohtaisesti elävän avoliitossa ja muodostavan ruokakunnan, ellei henkilöiden iästä, asunnon koosta ja muista vastaavista seikoista ole pääteltävissä, että kysymyksessä ei ole avoliitto. Määrittelystä johtuen asumistuen hakijoiden on vaikea osoittaa, että kyse ei ole avoliitosta.
– Esimerkiksi eläkkeensaajan asumistuessa ja opiskelijan asumislisässä on liikuttu yksilöllisempään suuntaan. Olisikin johdonmukaista päivittää myös laki yleisestä asumistuesta tälle vuosituhannelle, Kontula ehdottaa.
lehti 