Kenelle, keneltä ja milloin aloite Yhdysvaltain kansalliskaartin yksikön laivuevierailusta Suomeen ensi toukokuussa tuli? Kansanedustaja Markus Mustajärvi (vas.) teki asiasta kirjallisen kysymyksen ja uudisti sen myös eduskunnan kyselytunnilla torstaina.
Vastaus jäi edelleen ilmaan.
Yhdysvaltojen ilmavoimien kansalliskaartin yksikköä isännöi Karjalan lennosto Kuopiossa. Kansalliskaartin yksikkö vierailee 6–8 hävittäjällä. Henkilöstöä tapahtumaan osallistuu Yhdysvalloista noin 70–100.
– Tuoreeltaan peräsimme puolustusvaliokunnassa tietoa sekä puolustusministeriltä, että upseereilta, kenelle, keneltä ja milloin laivuevierailusta tuli kutsu ja aloite. Emme saaneet mitään vastausta, joten jätimme siitä kirjallisen kysymyksen asianomaisen ministerin vastattavaksi, Mustajärvi sanoi.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) ei ollut paikalla kyselytunnilla, joten Mustajärvi kysyi ulkoministeri Timo Soinilta (ps.), kumpi kutsui hävittäjät Kuopioon, Suomi vai Yhdysvallat.
”On myös ulkopolitiikkaa”
Soini vastasi, että asiasta on päätetty normaalin päätöksentekomenettelyn mukaisesti valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunnassa yhdessä tasavallan presidentin kanssa. Se linjasi puolustusvoimien osallistumisesta kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan 20. marraskuuta 2015.
Mustajärven mukaan harjoitus on myös ulkopolitiikkaa.
– Nimenomaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä puolustuspolitiikassa on tapahtunut ja tapahtuu tavattoman paljon lyhyen ajan sisällä ja parhaillaan laaditaan muun muassa Nato-selvitystä.
– Onko Suomen linjassa tapahtunut muutos, kun tällaisia uusia avauksia putkahtelee julkisuuteen tämän tästä ilman, että eduskuntaa ja sen valiokuntia on asianmukaisesti informoitu? Mustajärvi kysyi Soinilta.
”Normaalia harjoitustoimintaa”
Soinin mukaan asialla ei ole mitään tekemistä Naton kanssa.
– Näitä harjoituksia on 87 kappaletta, kun katsoin tässä. Koulutustoimintaa on edellisinä vuosina ollut 65 kappaletta. Mistä tämä lisäys johtuu, niin se tietysti johtuu siitä, että Suomi ja Ruotsi Nato-kumppaneina harjoittelevat yhteistyötä yhdessä.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puolusti harjoitusta sillä, että Yhdysvallat on Suomen ilmavoimien tärkein kahdenvälinen kumppani.
– Näitä laivuevierailuja on ollut vuodesta 1997 alkaen. Tämä on aivan normaalia harjoitustoimintaa, jota, niin kuin ulkoministeri totesi, on kymmeniä vuosittain. Tämä laivuevierailu on suunniteltu yhdessä, kuten kaikki muutkin kahdenväliset yhteistoimintaharjoitukset. Tämä vierailu on osa Puolustusvoimain kansainvälistä harjoitustoimintaa tälle vuodelle.
”Kuin roska-auton käynti”
Entinen puolustusministeri Carl Haglund (r.) ihmetteli, miksi 20 vuotta jatkuneesta harjoitustoiminnasta tehdään eduskunnassa säännöllisin vuorovälein isoa dramatiikkaa.
– Se on yhtä dramaattista kuin se, että roska-auto käy tyhjentämässä laatikon tuolta takapihalta, hän kuittasi toukokuussa järjestettävän harjoituksen.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) puolusti tiedon saantia siitä, kuka on tehnyt aloitteen.
– Siihen on saatava luonnollisesti vastaus. Ei se voi olla mikään hämärän peittoon jäävä asia, koska vastauksella loitonnetaan niitä epäilyjä, perusteettomia epäilyjä, joita asiaan sinänsä liittyy.
”Ei ole läpihuutojuttu”
Entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) sanoi, ettei harjoittelutoiminta jännittyneessä kansainvälisessä tilanteessa ole mikään läpihuutojuttu.
– Kaksi vuotta sitten Ukrainan kriisin alettua hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa yhdessä tasavallan presidentin kanssa tehtiin se linjaus, että Suomi jatkaa osallistumista kansainväliseen harjoitustoimintaan Nato-maiden, muiden kanssa, eikä jättäydy pois mistään sellaisesta, jossa olemme aikaisemmin olleet mukana ja joka täyttää meidän kriteerimme Suomen puolustukselle tulevasta hyödystä, mutta myös, että emme osallistu sellaiseen kansainväliseen harjoitustoimintaan, joka muuttuneessa tilanteessa on saanut toisen luonteen ja voidaan tulkita toisella lailla ja myöskin näyttää siltä, että Suomi olisi jollain tavoin perustavaa turvallisuuspoliittista linjaansa muuttanut.
lehti 