Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vastustaa Metsähallituksen metsätalousliiketoiminnan kaavailtua yhtiöittämistä. Vasemmiston mukaan yhtiöittämiselle tai käsittelyn kiireelle ei löydy perusteluita, vaan Metsähallitusta koskeva lainsäädäntö voitaisiin uusia tarpeellisin osin rauhassa valmistellen.
Vasemmiston kansanedustajat ovat esittäneet lain hylkäämistä ympäristö- ja talousvaliokunnissa. Tällä hetkellä laki on käsittelyssä maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Lain on tarkoitus tulla voimaan jo maaliskuussa.
Ongelmallisinta lakiesityksessä Vasemmiston mukaan on metsätalousliiketoiminnan järjestäminen osakeyhtiöksi. Kansallisomaisuutemme ei ole kaupan, ryhmä toteaa.
Vasemmistoliiton mukaan yhtiöittämiselle ei ole mitään EU:sta tulevaa pakkoa, eivätkä muut maat ole tekemässä vastaavia ratkaisuita. Metsähallitus ei kilpaile puumarkkinoilla, vaan ainoastaan suunnittelee maankäyttöä ja metsätaloutta valtion mailla. Kaikki metsänhoitotoimet on jo kilpailutettu. Valtio saa suunnitella oman omaisuutensa käyttöä.
Metsähallituksen metsätalouden yhtiöittäminen on herättänyt huolta myös kansalaisissa. Yhtiöittämistä vastustavan adressin on allekirjoittanut muutamassa päivässä 96 000 ihmistä.
Hallitus perustelee direktiivillä
Hallituksen mukaan lain uudistamisella on kiire, sillä ensi kuussa astuu voimaan EU:n hankintadirektiivi. Esityksen mukaan perustettavan osakeyhtiön ja valtion välinen käyttöoikeussopimus valtion maihin pitää tehdä ennen kuin direktiivi astuu voimaan.
Vasemmistoliiton mielestä kiire on keinotekoisesti synnytetty. Oman omaisuuden käyttö ei kuulu hankintadirektiivin piiriin. Suomen pitäisi ottaa päätökset omiin käsiin, eikä mennä niin usein EU:n selän taakse piiloon.
Vasemmisto esittää osakeyhtiön sijaan muita keinoja kilpailuneutraliteetin takaamiseksi, mikäli EU:n vaatimuksia halutaan noudattaa tiukemmin kuin on tarve. Muutos voitaisiin tehdä lakeja ja asetuksia säätämällä, tekemällä metsätalousliiketoiminnasta itsenäinen julkisoikeudellinen laitos tai muodostamalla Yle-tyyppinen erityisyhtiö. Kaikki nämä vaihtoehdot olisivat yhtiöittämistä parempia ja mahdollisia toteuttaa.
”Ideologista yhtiöittämistä”
Alun perin uuden metsähallituslain oli tarkoitus selkeyttää ja yksinkertaistaa omaisuuden hallintojärjestelmää. Europarlamentaarikko Merja Kyllönen on sanonut, että sen tilalle tuli Metsähallituksen ideologinen yhtiöittämispakko.
EU:n kilpailukomissaari vastasi jo joulukuussa hänen kirjalliseen kysymykseensä, ettei EU vaadi Suomen Metsähallitukselta mitään erityistä yhtiömuotoa tai organisaatiorakennetta.
”Koska tämä EU:sta tuleva pakko ja kiire näyttää olevan nykyhallituksen pakkomielle, kysyin asiasta komissiolta vielä uudestaan. Jos komissaari Vestagerin vastaus jätti edelleen joitain epäselvyyksiä, toivon uuden, kiireellisenä käsiteltävän kysymyksen selkeyttävän asiaa. Olen nyt siis toivonut komissiolta laajempaa kokonaisarviointia tilanteesta Suomen hallituksen jatkaessa yhtiöittämisaikeita”, Kyllönen kirjoitti viime viikolla blogissaan.
Helmikuussa vasemmistoliiton kansanedustajat Jari Myllykoski, Silvia Modig ja Markus Mustajärvi jättivät hallitukselle kirjallisen kysymyksen koskien Metsähallituksen yhtiöittämistä. He kysyivät, mikä EU-lainsäädäntö vaatii Metsähallituksen yhtiöittämistä.
”Ympäristöministeriöstä tynkäministeriö”
Suomen Ladun mukaan lainvalmistelun viime metreillä mukaan hivutetut muutokset uhkaavat vakavasti suomalaista luontoa ja sen virkistyskäyttöä.
– Lakiesitys voisi johtaa siihen, että ympäristöministeriön vastuulla nyt olevat miljoonien hehtaarien ja miljardien arvoiset luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet siirtyisivät tosiasiallisesti maa- ja metsätalousministeriön vastuulle ja Metsähallituksen hallituksen ja pääjohtajan ohjaukseen, Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson sanoo.
Muutokset tekisivät ympäristöministeriöstä mitättömän tynkäministeriö ja heikentäisivät Suomen kansallispuistoja ja virkistysalueita vaalivan Metsähallituksen luontopalveluiden asemaa.
– Voidaan kysyä, miksi. Kenen tavoitteena on ympäristöministeriön ajaminen alas? Karlsson kysyy.
Luonnonsuojelualueilla ei ole ”lähtökohtaisesti” tuottovaatimusta.
– Niille voidaan kuitenkin asettaa tuottovaatimus aiemmasta poiketen. Mistä muualta luonnonsuojelualueella voidaan saada tuottoa kuin luonnon virkistyskäytöstä, esimerkiksi tupien tai tulipaikkojen käytöstä? Karlsson kysyy.
– Pitäkää yhtiöittämisenne, mutta älkää romuttako koko ympäristöhallintoa, Karlsson vetoaa kansanedustajiin.
lehti 