EU:n päästökaupan ilmaisjako mahdollistaa teollisuudelle huomattavia ansaitsemattomia voittoja, tuore selvitys paljastaa. Suomessa esimerkiksi Rautaruukki (nykyinen SSAB), Neste, Outokumpu ja Finnsementti ovat saaneet mahdollisuuden kerätä ansaitsemattomia hedelmiä, kertoo Suomen luonnonsuojeluliitto tiedotteessaan.
CE Delftin ja Carbon Market Watchin selvityksen mukaan vuosien 2008–2014 välillä EU:n päästökaupan ilmaisjako on mahdollistanut yhtiöille ansaitsemattomia voittoja kuluttajien ja valtioiden tulojen kustannuksella jopa 24 miljardin euron edestä.
Niin sanottuja windfall-voittoja syntyy, kun yritykset voivat myydä ilmaiseksi saamiaan päästöoikeuksia eteenpäin, siirtää oikeuksien kustannukset kuluttajahintoihin tai tienata päästöoikeuksia kolmansissa maissa toteuttamillaan hankkeilla.
Epäoikeudenmukaiset voitot
Suomen luonnonsuojeluliitto pitää saastuttajien keräämiä windfall-voittoja epäoikeudenmukaisina ja ilmastopolitiikkaa rapauttavina.
– Ilmaisjaon vuoksi kyseisille yrityksille ei tule taloudellista kannustinta vähentää päästöjään. Sen sijaan ne voivat kääriä selviä voittoja huonosti toimivan systeemin avulla, summaa Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.
– Tilanne tulee korjata vuonna 2021 alkavalla neljännellä päästökauppakaudella. Nyt laskun maksavat kansalaiset ja viime kädessä ilmasto, sanoo Aho.
Suomalaisille yhtiöille, muiden muassa Rautaruukille (nyk. SSAB), Neste Oilille, Outokummulle ja Finnsementille, mahdollisia windfall-voittoja on kertynyt jopa 481 miljoonaa euroa.
Suomenkin tulot valuvat yhtiöille
Uusi selvitys saattaa kyseenalaiseksi myös keinot, joilla ehkäistään riskiä tuotannon siirtymisestä heikomman ilmastopolitiikan maihin. Hyvä esimerkki tällaisesta keinoista on Juha Sipilän hallituksen parhaillaan valmistelema laki päästökaupan välillisten kustannusten, kuten korkean sähkön hinnan, korvaamisesta teollisuudelle. Varat otettaisiin Suomen päästökauppatuloista.
– Aiemmin päästökaupasta saadut tulot on ohjattu ilmastonmuutoksen torjuntaan kehitysmaissa, mutta nyt ne ollaan antamassa saastuttajille. Kehitysmaiden ilmastorahoituksen leikkaaminen hiilivuotoriskin varjolla on haitallista sekä ilmastolle että kansainväliselle diplomatialle, Aho arvostelee.
Sipilän hallituksen toimet saivat OECD:lta ison kolauksen viime viikolla. OECD:n raportin mukaan ympäristönormeilla ei ole negatiivista vaikutusta vientialoihin, sillä uusia innovaatioita ja aloja syntyy kannattamattomien tilalle.
Myös Valtiontalouden tutkimuskeskuksen ja Euroopan komission selvitysten mukaan ympäristöpolitiikan vaikutus on hyvin pieni suhteessa muihin kilpailukyvyn osa-alueisiin.
EU:n päästökauppa rampautunut
– Euroopassa tarvitaan kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, jotta olosuhteet puhtaiden ratkaisujen kehittymiselle syntyvät ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan. EU:n päästökauppa on pahasti rampautunut ja päättäjiltä vaaditaan lujuutta, jotta kaikki järjestelmän porsaanreiät saadaan tukittua seuraavalle kaudelle, Aho sanoo.
– Teollisuuden ilmastovaikutusten vähentämiseksi olisi järkevää vähentää energiaintensiivisen teollisuuden energiaverohelpotuksia ja jakaa tukia takaisin perustuen toiminnan ilmastovaikutuksiin.
Lisää aiheesta:
CE Delftin ja Carbon Market Watchin raportti 14.3.2016
OECD:n raportti ympäristösääntelyn vaikutuksesta vientialoihin 10.3.2016
Ecorys, Carbon Leakage Evidence Project Factsheets for selected sectors 2013
uutiskirje 
