Yksi viime lamasta jäljelle jääneistä raippaveroista kiihdytti tunteita eduskunnassa tiistaina. Väliaikaiseksi vuonna 1993 aiottu, vuodeksi kerrallaan säädetty laki on eduskunnan hyväksyttävänä nyt 17. kertaa. Se on laki työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa.
Käytännössä se tarkoittaa, että esimerkiksi äitiyden tai vammautumisen vuoksi työelämän ulkopuolella olevilta leikataan etuuksia, koska työssä käyvät maksavat työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua.
Laki periytyy Esko Ahon (kesk.) hallitukselta.
– Silloin tällä oli ihan oikeakin tarkoitus eli säästää laman oloissa valtion menoja leikkaamalla ei suinkaan palkansaajien vaan eri sosiaaliturvaetuisuuksien saajien etuisuuksia sillä tavoin, Vasemmistoliiton Erkki Virtanen (kuva) muisteli tiistain täysistunnossa. Hän kutsui vuodesta toiseen jatkunutta lain uusimista omituiseksi solidaarisuudeksi, jota vaaditaan köyhiltä.
– Sairastuneet, äidiksi tulevat, vammautuneet ja muut, jotka eivät pysty työssä käymään, menettävät osan etuuksistaan siitä syystä, että sitä laskentapohjaa, joka normaalisti tulee palkkatulosta, pienennetään 4-6 prosenttiyksiköllä, joka vastaa kulloinkin perittäviä työeläke- ja sairausvakuutusmaksuja.
Virtanen laski pitäneensä eilisen puheensa viitenä aiempana syksynä. Hän edellytti raippaveron poistamista. Hän arvioi, että etuisuuksien saajat tarvitsisivat merkittävästi enemmän sitä etuutta, jota heiltä leikataan, kuin palkansaajat heidän solidaarisuuttaan.
Jos laista luovuttaisiin, sairausvakuutusmenoja olisi 56 miljoonaa euroa ja 26 miljoonaa työttömyys-, vuorottelukorvaus- ja koulutusmenoja 26 miljoonaa euroa nykyistä enemmän.
– Se tarkoittaa, että kaikkein köyhimmiltä ihmisiltä leikataan kaiken kaikkiaan 82 miljoonaa euroa rahaa, ja se on todella paljon, laski SDP:n Marjaana Koskinen.
Käytännössä lain voimaanastuminen ensi vuodeksi on varmaa, sillä esitys tuli hallitukselta.
uutiskirje 
