STTK:n arvio hallituksen tiistaina julkaisemien yrittäjyys- ja työllisyyspakettien annista on monelta osin myönteinen. STTK pitää työttömyysturvan käyttöä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan tervetulleena muutoksena. Järjestön arvion mukaan näin saadaan luotua parin vuoden aikana yli 10 000 työpaikkaa, mikä vastaa lähes 0,5 prosenttia työllisyysasteesta.
STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin mukaan työttömyysturvan kehittäminen erilaiset työnteon muodot paremmin huomioivaksi on lähtökohtaisesti kannatettavaa. STTK pitää hyvänä, että hallitus aloittaa valmistelun itsensätyöllistäjien työttömyysturvan kehittämiseksi.
– Jatkossa ihmiset työskentelevät entistä useammin sekä työntekijöinä ja yrittäjinä. Sosiaaliturvan ja verotuksen on tunnistettava näitä muutostilanteita nykyistä paremmin, sanoo Sund.
Kannustaminen voi muuttua irvikuvakseen
Työttömyysturvaan liittyvien esitysten yksityiskohdat ovat monin paikoin vielä hämärän peitossa ja edellyttävät jatkovalmistelua. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström kertoo yksityiskohdista ensi viikolla.
STTK pitää tärkeänä, että työttömyysturvaa ja työvoimapolitiikkaa koskevat uudistukset valmistellaan kolmikantaisesti.
Hallitus linjasi tiistaina lisäävänsä työvoiman alueellista liikkuvuutta ja vahvistavansa työn vastaanottamisvelvollisuutta. Työttömiltä edellytetään myös entistä tiukempaa velvollisuutta osallistua kaikkiin työllistymistä edistäviin palveluihin.
Sund toteaa, että samaan aikaan palveluihin käytettäviä määrärahoja leikataan.
– Riskinä on, että palvelujen hiipuessa velvollisuudesta muodostuu kannustamisen irvikuva. Nykyäänkin on työttömillä velvollisuus ottaa vastaan tarjottua työtä. Epäselväksi jää millä keinoin tätä velvollisuutta lisätään vähentyvien resurssien oloissa.
Kokeilujen käynnistäminen erilaisten työvoimapolitiikan palvelujen osalta on Sundin mukaan tärkeää, jotta edelleen kehittäminen nojaisi tutkittuun ja koettuun tietoon. Kokeiluihin liittyy tarve tukea itsehallinnollisia alueita.
– Tähän ajatukseen liittyy arvaamattomia riskejä. Työvoimapolitiikan toimeenpanon hajauttaminen alueilla tekee palveluista erilaatuisia. Samalla se voi vähentää työvoiman alueellista liikkuvuutta. Valmistelun yhteydessä on varmistettava riittävä työvoimapolitiikan kansallinen ohjaus tämän välttämiseksi, vaatii Sund.
lehti 