Unicefin tuoreessa Report Card -tutkimuksessa vertaillaan, mitkä rikkaista maista ovat oikeudenmukaisimpia lapsille.
Report Card 13, Fairness for Children -tutkimuksessa selvitettiin, kuinka syvä kuilu on lasten heikoimmin pärjäävän kymmenyksen ja keskimääräisesti pärjäävien lasten välillä. Tarkastelun osa-alueet ovat tulotaso, koulutus, terveys ja tyytyväisyys elämään.
Raportti tarkastelee lasten tilannetta 41 EU ja OECD-maassa.
Tanska on kaikki osa-alueet huomioitaessa oikeudenmukaisin maa lapsille. Suomi, Norja ja Sveitsi jakavat toisen sijan. Pohjoismaat ovat perinteisesti pärjänneet tutkimuksessa hyvin, mutta nyt Ruotsi ja Islanti ovat pudonneet kauas kärjestä.
Israel ja Turkki pohjalla
Lasten kannalta epäoikeudenmukaisimmat maat ovat Israel ja Turkki. Epäoikeudenmukaisuus on suurta myös Italian, Luxemburgin, Belgian ja Ranskan kaltaisissa varakkaissa maissa.
– Lapsuudessa luodaan edellytykset koko elämän hyvinvoinnille. Siksi jokaisen lapsen on saatava oikeudenmukaiset ja yhdenvertaiset lähtökohdat kasvulleen ja kehitykselleen, toteaa Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.
Viro ykkönen koulutuksessa
Lasten oppimistulosten suhteen Suomi pärjää hyvin. Koulussa huonosti pärjäävien lasten osuus on pienin Virossa, Koreassa ja Suomessa.
Suomen osalta huolestuttavaa on, että erot lasten lukutaidossa ovat kasvaneet jyrkästi. Heikoimmat lukijat ovat Suomessa jo kolme vuotta jäljessä keskitasoista lukijaa.
– Nuorten ajankäyttö on muuttunut ja usko koulutukseen heikentynyt. Näihin vaikuttaa muun muassa teknologian kehitys, toteaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi.
Tutkimuksen mukaan yleiset heikot oppimistulokset korreloivat syvän oppimiskuilun kanssa. Näin on käynyt esimerkiksi Israelissa, Luxemburgissa, Slovakiassa ja Ruotsissa.
– Sen sijaan tutkimus osoittaa, että heikoimmin pärjäävien lasten oppimisesta huolehtiminen ei vaaranna muiden lasten oppimistuloksia, toteaa Hetemäki.
Koulutusvertailun data on peräisin PISA-tutkimuksista.
Monet sallivat syvän tulokuilun
Lähes puolessa tutkituista maista tulokuilu on niin syvä, että lapsiperheiden köyhimmällä kymmenyksellä on käytettävissään vain puolet niistä tuloista, mitä perheillä on käytettävissä keskimäärin.
Syvimmillään kuilu on Bulgariassa ja Romaniassa, joissa köyhimmillä kymmenyksellä on käytettävissään vain kolmannes keskimääräisen perheen tuloista.
Kaksi maailman rikkaimpiin kuuluvaa maata, Japani ja Yhdysvallat, kuuluvat lapsiperheiden tulokuilun osalta maailman epäoikeudenmukaisimpien maiden joukkoon.
Tutkimuksen mukaan tulonsiirroilla on suuri merkitys tulokuilun madaltamiseen. Lisäksi matala tulokuilu korreloi vähäisen lapsiköyhyyden kanssa.
Tulokuiluvertailussa Suomi oli 41 maasta kolmanneksi paras.
Terveyserot syvenivät
Terveyserot syvenivät lähes kaikissa maissa. Suomessa terveyserot yleisesti hieman kapenivat, mutta erot terveellisessä syömisessä syvenivät.
Tutkimuksessa käsitellään myös lasten tyytyväisyyttä omaan elämäänsä. Turkissa on huomattavasti muita maita suurempi osuus lapsia, jotka ovat tyytymättömiä elämäänsä. Lisäksi kuilu heikoimmin pärjäävien ja keskivertolasten välillä on Turkissa syvä.
Suosituksia
Raportissa suositellaan hallituksille seuraavia toimia lasten hyvinvoinnin parantamiseksi:
• Köyhien lapsiperheiden aseman parantaminen pitää nostaa lapsipolitiikan keskiöön, se suojaa koko yhteiskuntaa.
• Investointi tasa-arvoiseen koulutukseen edistää kaikkien lasten oppimista.
• Tasa-arvoisiin liikuntamahdollisuuksiin tulee satsata, se edistää lasten terveyttä.
• Lapsia täytyy kuulla omasta hyvinvoinnistaan.
lehti 