Punavihreät kuplat keskusteluttivat eduskuntavaalien jälkeen erityisesti sosiaalisessa mediassa. Keskustelu innosti Turun yliopiston tutkijoita selvittämään kuuden suurimman puolueen jäsenten verkostoja.
Noin 6 000 vasemmistoliiton jäsentä saa kesäkuun alussa kyselyn joko sähköpostilla tai kirjeitse. Puoluejäsenten verkostoista ei ole juuri tutkittua tietoa.
– On muutamia tutkimuksia, joista selviää esimerkiksi vasemmistopuolueiden yhteyksiä ay-liikkeeseen, mutta tietoa puolueiden jäsenten verkostoista on vähän, toteaa Turun yliopiston taloussosiologian dosentti, yliopisto-opettaja Arttu Saarinen.
Noin 6 000 vasemmistoliiton jäsentä saa kesäkuun alussa kyselyn joko sähköpostilla tai kirjeitse.
Avaimia demokratian toimivuuteen
Saarisen mukaan demokratian kannalta on tärkeää tietää, missä verkostoissa puoleen jäsenet toimivat ja keiden asiaa he ajavat.
– Me tuotamme myös perustietoa, mitä ei ole aikaisemmin ollut tutkimuskäytössä. Pystytään katsomaan ammattiasemasta lähtien puolueiden välisiä eroja.
Tutkimuksessa selvitetään myös iän vaikutusta: ovatko verkostot eri tyyppisiä tai onko sosiaalinen tausta erityyppinen. Tutkimus tuottaakin tietoa paitsi verkostoista myös kunkin puolueen jäsenten taustasta.
– Voi olettaa, että aika isojakin eroja löytyy. Vaikka Suomessa luokkaperusteinen äänestäminen on vähentynyt on se edelleenkin Pohjoismaissa korkeammalla kuin muualla Euroopassa. Myös jäsenten sosiaalisessa asemassa lienee eroja, Saarinen arvioi.
Asenteiden ja verkostojen kudos
Tutkimuksessa selvitetään luottamustehtäviä, ammattiin sekä perheeseen ja yhteistyösuhteisiin liittyviä verkostoja.
– Esimerkiksi ikä ja aktiivisuus puolueessa vaikuttavat verkostoihin. Esimerkiksi Vasemmistoliitossa nuoret jäsenet saattavat olla sosiaaliselta taustaltaan erilaisia, sanoo Saarinen.
Lisäksi tutkitaan asenteiden merkitystä verkostoihin.
– Kysytään esimerkiksi yhteiskunnallisista riskeistä, jolloin summaamalla eri muuttujien kanssa voidaan haarukoida asenteita.
Vuoden vaihteessa valmistuvassa tutkimuksessa kysytään myös median luotettavuudesta. Mukana kysymyslistassa on perinteisiä sekä verkkolehtiä. Myös sosiaalisen median käytön merkitystä selvitetään.
– Voisi olettaa, että sosiaalisen median käytöllä on yhteyttä verkostoihin ja niiden laajuuteen. Onko paljon sosiaalista mediaa käyttävillä paljon verkostoja verrattuna niihin, jotka eivät käytä, Saarinen pohtii.
– Olemme kiinnostuneita myös siitä, kuinka paljon puolueiden välillä on verkostoja. Onko kenties löydettävissä ammattiin liittyviä puolueiden välisiä yhteyksiä?
Kuplat ja niiden yhteydet
Alunperin oli tarkoitus tutkia punavihreitä kuplia, joista keskustelu oli voimakkainta. Vasemmistoliiton lisäksi tutkimus kohdistuu vihreiden, SDP:n, keskustan, kokoomuksen sekä perussuomalaisten jäseniin.
– Jokaisen puolueen sisältä löytyy fragmentteja. Kiinnostavaa on, kohtaavatko ne muiden puolueen kuplia ja miten.
Saarisen lisäksi Turun yliopiston ja Kunnallisalan kehittämissäätiön toteuttamaan hankkeeseen osallistuvat Turun yliopistosta professori Pekka Räsänen sekä tutkijat Aki Koivula ja Ilkka Koiranen. Tulosten analysointi kestää vuodenvaihteeseen. Turun yliopistossa tutkitaan samaan aikaan myös suomalaisten puolueiden kannattajien verkostoitumisesta.
lehti 