Sähläys syö työpaikkojen tuottavuutta, kertoo tuore Tieto ja trendit -lehti (2/2016). Kilpailukykykeskustelussa on keskitytty kustannus- ja kannattavuusongelmiin. Hallitus haluaa ratkoa näitä jäädyttämällä palkkoja, leikkaamalla lomarahoja ja pidentämällä työaikaa.
Teollisuustaiteen Liitto Ornamon työmarkkinakyselyn mukaan työpaikoilla sählääminen on suurten kustannusten sylttytehdas. Sähläysmittari on kohollaan etenkin insinööriammateissa, kirjoittaa Lith Consulting Groupin tutkija Pekka Lith.
Sähläysriski kasvaa yrityskoon kasvaessa, kuten myös työn vaativuuden lisääntyessä ja työajan pidetessä. Sähläystä vahvistavat työntekijöiden niukkuus ja tästä seuraava ylikuormitus, väsymys ja stressioireet. Työntekijöiden vastuuta ja tehtäviä lisätään, mutta muutokset työnkuvaan jätetään tekemättä.
Sähläystä vahvistavat työntekijöiden niukkuus ja tästä seuraava ylikuormitus, väsymys ja stressioireet.
Myös huono johtaminen ja yhteistyön puute lisäävät sähläystä. Monilla työpaikoilla voi vallita yleinen sählinki: Töitä organisoidaan huonosti, osaoptimoidaan, johdolla on vajavaiset johtamistaidot ja jatkuvat keskeytykset pätkivät työtä. Tehdään siis helposti sutta, joka ei käy kaupaksi.
Tavoitteeksi sähläyksen puolittaminen
Ongelmat pitää ratkoa työpaikoilla. Edellä kuvattuihin kustannusten sylttytehtaisiin ei pystytä vaikuttamaan kilpailukykysopimuksella. Päinvastoin palkkojen jäädytykset, lomaleikkaukset ja työajan pidentäminen saattavat syödä motivaatiota.
Samaan aikaan syödään palkansaajien ostovoimaa siirtämällä näiden maksettavaksi työnantajilta 2 500 jopa 3 000 miljoonaa euroa.
Ammattiliitto Pron mukaan työorganisaatioiden keskimääräistä tehokkuutta on mahdollista nostaa jopa 30 prosenttia. Lith toteaakin, että sähläystä ei voi poistaa, mutta tavoitteeksi tulisi asettaa puolittaminen.
Hän esittää, esittää ylitöiden tekemistä työnantajalle nykyistä kalliimmaksi, jotta se pakottaisi poistamaan tehottomuutta. Tässä piilee kyllä myös vaara: huonolla johtamisella yritetään repiä tehoja työntekijöistä enemmän, ja sen myötä sählätään enemmän.
Kilpailukykysopimus syventää ongelmia
Ornamon kyselyyn vastanneista puolet työskentelee keskisuurissa tai suurissa yrityksissä. Kaikista työntekijöistä noin puolet tekee työtään tämän kokoisilla työpaikoilla.
Kirjoittaja tekeekin johtopäätöksen, että ongelmat koskevat hyvin todennäköisesti myös muuta henkilökuntaa eikä ainoastaan Ornamon jäsentyöntekijöitä. Jos näin on, kilpailukykysopimus saattaakin syventää huonosta yrityskulttuurista johtuvia ongelmia ja mennään ojasta allikkoon.
Sen sijaan että pitäisi syntyä 25 000 – 30 000 uutta työpaikkaa, saattaakin edessä olla tuottavuuden heikkeneminen. Kilpailukykypaketti on aivan väärä lääke siihen, että pitäisi saada laadukasta jälkeä vähemmällä vaivalla. Työskentelyolosuhteita kuvaavien työmarkkinatutkimusten pohjalta voi arvioida työajan pidentämisen vähentävän tuottavuutta.
lehti 