Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntapaikat ovat kiven alla. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tavoite tälle vuodelle on 9 882 kuntapaikkaa. Vajaa 3 200 paikkaa on saatu sovittua eli vajaa kolmannes paikoista.
TEM:n kotouttamisryhmän kehittämispäällikkö Tarja Rantala arvioi tämän lisäksi olevan noin 600 paikkaa sellaisissa kunnissa, joiden kanssa ei ole sovittu tarkkaa määrää. Nämä ovat sellaisia kuntia, joissa on vastaanottokeskuksia, ja jotka ovat luvanneet kotouttaa kaikki kuntansa alueella oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat.
Osa kunnista ei ole vielä tehnyt päätöstä. Rantala arvioi paikkoja olevan kaikkiaan näköpiirissä noin 4 000 eli vajaat puolet tavoitteesta.
Suurin paine on muuttaa suurimpiin kaupunkeihin.
Oleskeluluvan saa arvioilta jonkin verran yli tai alle 10 000 turvapaikanhakijaa. Osa heistä jää vastaanottokeskuksen alueelle, mutta osa muuttaa oma-aloitteisesti ilman kuntapaikkaa haluamaansa kotipaikkaan.
Tie kuntaan on odotuksen takana. Ensin turvapaikanhakijat joutuvat odottamaan oleskelulupaa puolesta vuodesta aina vuoteen. Tavoitteena on, että oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat siirtyvät kuntiin kahden kuukauden kuluessa päätöksestä.
Suuret kaupungit houkuttavat oleskeluluvan saaneita
Suurin paine on muuttaa suurimpiin kaupunkeihin. Tästä syystä Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu eivät sovi kuntapaikoista. Kaupunkeihin muuttaa joka tapauksessa oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita.
– Isot kaupungit eivät ole tehneet päätöksiä, kun siellä ajatellaan, että joka tapauksessa näihin hakeutuu oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita, toteaa Rantala.
Paineita etelän kaupunkeihin on myös pohjoisesta. Lappiin on asetettu tavoitteeksi 900 kuntapaikkaa. Rovaniemen, Kemin ja Tornion kanssa on neuvoteltu suhteellisen suurista määristä, mutta läheskään kaikki tuskin jäävät Lappiin.
Rantalan mukaan onkin paineita, että miten ihmiset sijoittuvat tasaisesti eri puolille maata.
– Onhan kohtuutonta, että Uudellemaalle tulisi koko kymmenentuhannen paine. Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden tasaisempi jakautuminen helpottaa kotoutumiskoulutuksen ja oppilaitosten miettimistä.
– Ei me voida sanoa ihmisille, että pysyt siellä. Toki on vapaa liikkuvuusoikeus.
Kuntien korvaukset täysin alakantissa
Kuntien laskennallinen korvaus on pysynyt suhteellisen samanlaisena vuodesta toiseen. Tällä hetkellä korvaus on vuodessa 6 845 euroa alle 7-vuotiaasta ja 2 300 euroa seitsemän vuotta täyttäneestä henkilöstä. Korvausta maksetaan kolmen vuoden ajalta oleskeluluvan saaneen kotoutumiskustannuksiin.
Korvauksia on korotettu vuoden 1993 jälkeen vain kaksi kertaa, viimeksi viisi vuotta sitten. Tilastokeskuksen julkisten menojen hintaindeksin mukaan kuntien sosiaalitoimen kustannukset ovat nousseet tänä aikana jo vuoteen 2014 mennessä 75,9 prosenttia.
Kuntaliitto on laskenut, että alle 7-vuotiaiden korvaus pitäisi olla lähes 11 000 ja sitä vanhempien korvaus yli 1 000 euroa nykyistä korkeampi. Menot ovat nousseet todellisuudessa tätäkin enemmän. Esimerkiksi alle 3-vuotiaan päivähoitopaikka on vuodessa noin 15 400 euroa.
Hallitus suhtautuu nuivasti kuntakorotuksiin
– Esitimme budjettiin kuntien laskennallisen korvauksen korottamista, mutta ei se saanut hallituksessa kannatusta. Se olisi kunnille signaali tuesta, Rantala huomauttaa.
Yli 65 kuntaa on tehnyt uuden päätöksen. Ne ovat sopineet ottavansa vastaan 20 – 30 hengen ryhmiä.
– Meillä on paine huomattavasti suurempiin ryhmiin. Me emme pääse näin pienillä määrillä kymmenen tuhannen kuntapaikkatavoitteeseen.
Rantala toteaakin, että kunnalle tulee kynnys.
– Muutaman perheen kunta pystyy hoitamaan näillä valtion rahoilla. Jos puhutaan 100 – 200 ihmisistä, silloin tarvittaisiin käsipareja ohjauksen ja asumisen järjestämiseen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan paljon enemmän.
– Tässä näkyy korotuksen paine.
lehti 