Vasemmistonuoret vaatii Sipilän hallitusta kehittämään korkeakoulujen valintakoemenettelyä pääsykokeet edellä. Järjestö pelkää, että ylioppilaskokeiden merkitystä painottava valintamenettely rajaa mahdollisuuksien tasa-arvoa. Ylioppilaskokeita ovat korostaneet sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) keväällä julkaisema selvitysettä opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Vasemmistonuorten mielestä toisen asteen koulutuksen heikkojen loppuarvosanojen tai ylioppilaskokeiden tulosten ei tule estää ihmisiä pyrkimästä tasaveroisesti tavoittelemaansa koulutukseen.
– VATT:n mukaan ylioppilaskokeita painottava valintakoemenettely tekisi hakijoista perhetaustaan, sukupuoleen tai asuinpaikkaan katsomatta yhdenvertaisia. Tämä ei pidä paikkansa. Hakijoiden ylioppilaskokeiden ja viimeisen opintovuoden aikaiset elämäntilanteet ovat vaihtelevia, eikä kaikilla ole mahdollisuuksia tai kannustusta menestyä ylioppilaskokeissa haluamallaan tavalla, toteaa Vasemmistonuorten puheenjohtaja Anni Ahlakorpi.
– Nuorten elämän ei tule olla kiinni muutamasta 18–19-vuotiaana tehdystä raskaasta kokeesta tai lopputyöstä.
Perhetausta vaikuttaa koulumenestykseen
VATT:n mukaan pääsykokeet ovat monen kohdalla vuodesta toiseen jatkuvaa ajanhaaskausta. Samassa selvityksessä kuitenkin todetaan, että korkeakoulutuksen hankkiminen on nuorille paras mahdollinen investointi omaan elämäänsä. Kuten tunnettua, ehkäisee korkeakoulutus edelleen työttömyyttä ja pidentää työuria.
– Mikäli Sipilän hallitus päätyy painottamaan ylioppilaskokeiden merkitystä, se rajaa mahdollisuuksien tasa-arvoa ja pakottaa ihmisiä matalapalkka-aloille tai hakemaan koulutusta ja työtä ulkomailta. Jo nyt toisen asteen koulumenestys riippuu vahvasti opiskelijan perhetaustasta, kuten selvityksessä tunnustetaan, Ahlakorpi huomauttaa.
Vasemmistonuoret kannustaa kehittämään korkeakoulujen pääsykoemenettelyä erilaiset oppijat huomioivaan suuntaan. Pääsykokeiden tulee antaa hakijoille mahdollisuus pyrkiä aiemmasta opintomenestyksestä riippumatta juuri haluamalleen alalle.
lehti 