Sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaus nytkähti eteenpäin. Professori Mats Brommelsin työryhmä esittää oman mallinsa. Sen mukaan asiakkaat listautuvat sosiaali- ja terveyskeskukseen, joka voi olla julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin ylläpitämä. Nykyisin terveyskeskukset ovat pääosin kunnallisia.
Sosiaali- ja terveyskeskus arvioi potilaan tarpeen, jos potilas haluaa valita muista valinnanvapauden piiriin kuuluvista palveluista. Asiakas pysyy valitsemassaan sote-keskuksessa vähintään puoli vuotta.
Toisessa vaiheessa potilas voi valita laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvista palveluista, jos sosiaali- ja terveyskeskuksen toteaa tähän tarvetta. Portinvartijan rooli hoituu lähetteen tai palveluohjauksen kautta.
Työryhmän mallissa julkinen raha seuraa asukasta myös yksityiselle palveluntuottajalle.
Mallissa ”julkinen raha seuraa asukasta” eli julkinen rahoitusosuus osoitetaan sille tuottajalle, jonka asukas valitsee. Valtio päättää asetuksella perittävistä asiakasmaksuista. Ne ovat samat olipa kyse julkisesta tai yksityisestä palvelusta.
Asiakasmaksujen on arvioitu kohoavan sote-uudistuksen myötä. Positiivista on, että kaikki kärsivät yhtä paljon, kun asiakasmaksut eivät vaihtele kunnasta toiseen. Erityistä tukea tarvitsevien palvelujen valinnanvapaus aiotaan turvata tarjoamalla ”henkilökohtaista palveluinformaatiota”.
Valtiosta sote-palveluille päällystakki
Selvityshenkilöt ehdottavat, että valtion rahoitus maakunnille perustuisi pääsääntöisesti väestön määrän ja tarpeiden mukaiseen kiinteään korvaukseen. Tarpeeseen vaikuttavat erityisesti väestön ikärakenne ja sosioekonominen asema.
Lisäksi valtio voisi käyttää terveys- ja hyvinvointipoliittisia tavoitteita ja kannustimia taloudelliseen tehokkuuteen. Valtio voikin heiluttaa keppiä ja porkkanaa. Tavoitteena on saada kolmen miljardin säästöt uudistuksen myötä vuoteen 2029 mennessä.
Valtiosta tuleekin vahva päällystakki sote-palveluihin. Valtio ja maakunta sopivat valinnanvapausjärjestelmän toteuttamista koskevista yksityiskohdista. Maakunta järjestäjänä vastaa laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvien palvelujen tuottajien kanssa laadittavista sopimuksista ja niiden seurannasta.
Valtion peukalon alla ovat palvelut, jotka voivat päästä valinnanvapauden piiriin. Asiakas voi valita palvelunsa hyväksyttyjen tuottajien joukosta, jotka ovat käyneet ns. auktorisointimenettelyn tai on hyväksytty tuottajarekisteriin.
Palvelujen tuottajien kesken on laatu-, ei hintakilpailua. Hallituksen linjauksen mukaan maakuntia joutuvat järjestämään uusia ratkaisuja hakevia konseptikilpailutuksia.
Palvelujen tuottajat saavat mahdollisuuden tehdä palvelualoite ja ilmoittaa valmiutensa ottaa hoitaakseen osia maakunnan ylläpitämästä palvelutuotannosta.
Monikanavarahoitus yksinkertaistuu
Selvityshenkilöt esittävät, että uuteen valinnanvapausjärjestelmään siirryttäessä Kela-korvauksista luovutaan. Näin yksityisen lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon korvaukset jäisivät historiaan.
Järjestelmän uudistamisen myötä nykyisen kaltainen jaottelu julkiseen ja yksityiseen palvelutuotantoon poistuu. Sairaanhoitovakuutuksen maksut hoituisivat jatkossa valtion verotuksessa. Valtio siirtäisi varoja maakunnille valtionosuuksina.
Avohuollon lääkekorvausten rahoitusvastuu on maakunnilla. Myös julkisrahoitteisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtävien laboratorio- ja kuvantamispalvelujen rahoitusvastuu olisi maakunnilla.
Työterveys säilyy ennallaan
Lakisääteisen työterveyshuollon rahoitus ja järjestäminen jatkuu nykyisenkaltaisesti. Työryhmän mukaan työterveyshuollon korvausperusteita tulisi kuitenkin painottaa nykyistä enemmän ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon.
Se ehdottaa korvausperusteiden tarkistamista, jotta työterveyshuollon piirissä olevat sairaanhoitopalvelut tukevat jatkossa nykyistä paremmin työhön liittyvien sairauksien varhaista toteamista sekä työkyvyn ylläpitoa ja edistämistä.
SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring pitää työryhmän linjauksia lakisääteisen työterveyshuollon säilyttämisestä oikeansuuntaisina. Hyvin toimiva työterveyshuolto ehkäisee työperäisiä sairauksia ja tapaturmia sekä edistää työntekijöiden hyvinvointia.
– Ei ole syytä korjata sellaista, mikä ei ole rikki, Haring toteaa.
SAK edellyttää hallitukselta kattavaa taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia hyvissä ajoin ennen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista koskevia päätöksiä.
Työryhmä esittää myös opiskelijoiden terveydenhuollossa tarkoituksenmukaisena YTHS:n säilyttämistä palvelujen tuottajana.
Asiakkaan valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista selvittävä ryhmä luovutti loppuraporttinsa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle tiistaina. Ryhmän puheenjohtaja on professori Mats Brommels ja muut jäsenet ovat johtaja Timo Aronkytö , ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja , professori Paul Lillrank ja professori Kari Reijula.
uutiskirje 