Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan allekirjoitti viime viikolla lain, jolla poistetaan kansanedustajien syytesuoja.
Siirryttyään pääministeristä presidentiksi Erdoğan on pyrkinyt muuttamaan järjestelmän presidenttivaltaiseksi. Hankkeen tiukin arvostelija on arvoliberaali vasemmistolainen oppositiopuolue HDP (kansojen demokraattinen puolue), joka sai vuosi sitten pidetyissä vaaleissa 81 edustajaa Turkin 550-paikkaiseen parlamenttiin.
Erdoğan käynnisti viime kesänä Itä-Turkin kurdisodan uudestaan ja sai järjestettyä uusintavaalit marraskuussa. Presidentin pettymykseksi HDP ylitti jälleen 10 prosentin äänikynnyksen ja sai 59 edustajaa.
Erdoğan käyttää pakolaistilannetta painostaakseen Eurooppaa.
Erdoğanin AKP-puolue sai enemmistön, mutta ei perustuslain muuttamiseen tarvittavaa kahden kolmasosan määräenemmistöä.
– AKP ei mitenkään peitä sitä, että syytesuojan poistaminen on suunnattu HDP:tä vastaan, sanoo HDP:n Eurooppa-vastaava Eyyip Doru. Hän vieraili viime viikonloppuna vasemmistoliiton puoluekokouksessa.
– Pääministeri Binali Yıldırım on sanonut, että nyt tuhoamme HDP:n.
Erdoğanin yksinvalta
HDP:n kannatus on vahvinta kurdien keskuudessa. Siksi puolueen edustajia syytetään separatismista.
– Turkissa pitäisi olla sananvapaus, mutta meidän edustajiamme uhataan vankilalla siitä, mitä he sanovat mediassa. Monet AKP:n edustajat tunnetaan korruptiosta, mutta he eivät saa syytteitä, sanoo Doru.
– Edustajamme ovat ottaneet yhteisen kannan, etteivät he alistu laittomiin toimiin. He eivät lähde vapaaehtoisesti parlamentista, mutta pelkään, että poliisi vie heidät voimakeinoilla.
Doru sanoo, että Erdoğan haluaa kontrolloida kaikkea. Presidentti on jo alistanut lainsäädäntövallan, oikeuslaitoksen, armeijan, talouselämän ja median omiin käsiinsä. Vastahankaan asettuvat toimittajat erotetaan tai heitetään vankilaan.
– Tilanne on sama hänen oman puolueensa sisällä. Eri mieltä olevat kansanedustajat syrjäytetään.
Presidentin kanssa erimielisyyksiin joutunut Ahmet Davutoğlu joutui toukokuussa lähtemään pääministerin paikalta.
– Erdoğan haluaa jopa kontrolloida perhe-elämää ja laittaa naiset tekemään paljon lapsia.
Kansanmurha Itä-Turkissa
Doru uskoo, että kansanedustajien savustaminen menee liian pitkälle, eivätkä Eurooppa ja maailma voi olla reagoimatta.
– Turkki on Naton ja Euroopan neuvoston jäsen sekä EU:n ehdokasjäsen. Sen on päästettävä YK:n ihmisoikeuskomissio paikalle.
Demokratian lisäksi kysymys on Itä-Turkin sodasta.
– Turkin kurdialueella on meneillään kansanmurha. Tankit, lentokoneet ja raskas tykistö tulittavat kurdikaupunkeja. Tuhansia siviilejä on tapettu ja 600 000 ihmistä on joutunut lähtemään kotoaan. Tilanne on kuin Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen, alueella on täysin tuhottuja kaupunkeja.
Viime viikolla Turkin parlamentille esiteltiin laki, jolla edelleen laajennettaisiin sotilaiden ja poliisien syytesuojaa. Syytteen nostamiseen tarvittaisiin vastaisuudessa pääministerin lupa.
Doru varoittaa, että jos kurdikysymykseen ei löydy poliittista ratkaisua, sota laajenee koko Turkkiin ja siitä tulee etninen sota.
– Eurooppaan pyrkii miljoonia uusia pakolaisia, eikä se ole Euroopan, Turkin tai kurdien etu.
EU:n väärä strategia
Doru korostaa, että vaikka HDP:n suurin kannatus tulee kurdeilta, se ei ole pelkkä kurdipuolue.
– HDP haluaa demokraattisen ja pluralistisen Turkin. Edustajissamme ja aktiiveissamme on kurdien ohella turkkilaisia, armenialaisia, assyrialais-kaldealaisia, jesidejä, arabeja ja aleveja.
– Katsomme, että kurdeilla on itsemääräämisoikeus, mutta hallitukselle kurdeja ei ole kansana olemassa. Suurin osa Itä-Turkissa vapailla vaaleilla valituista HDP:läisistä pormestareista on jo laitettu vankilaan. Se on rasistista diskriminointia.
Doru pitää EU:n yhteistyötä Turkin kanssa pakolaisasioissa vääränä strategiana.
– Erdoğan ei kätke sitä, että hän käyttää pakolaisia hyväkseen painostaakseen Eurooppaa. Ongelman ydin on kuitenkin Syyrian tilanne. Siellä Turkki on tukenut Isisiä vastustaakseen kurdeja.
Doru sanoo, että poliittisena puolueena HDP kannattaa Turkin EU-jäsenyyttä.
– Mutta emme millä ehdolla tahansa. Turkin on täytettävä EU:n lähentymiskriteerit. Nythän se on menossa vain kauemmaksi niistä. Erdoğan haluaa islamilaisen perustuslain ja ottomaanien imperiumin paluun.
uutiskirje 
