Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki pitää Britannian kansanäänestyksen ensimmäisenä poliittisena uhrina Espanjan Podemos-puoluetta, joka vastoin kaikkia ennustuksia jäi sunnuntain vaaleissa vasta kolmanneksi.
”Konservatiivien varoitukset siitä, että Espanjan ei pidä yrittää keikuttaa EU-venettä, saivat odottamatonta kaikupohjaa juuri vaalien alla”, Patomäki kirjoitti blogissaan maanantaina.
Espanjan vaalien voitto meni konservatiiviselle kansanpuolueelle, joka sai 33 prosenttia äänistä ja 137 paikkaa. Vaalitappion kärsineet sosialistit pysyivät Podemosin edellä saaden 22,6 prosenttia äänistä ja 85 paikkaa. Vaalivoittajaksi ennustettu Podemos jäi 21 prosenttiin ja 71 paikkaan.
”Podemoksen vaalivoiton kuihtuminen Espanjassa näyttäisi viittaavan siihen, että tässä tapauksessa uusi kriisi edelleen vahvistaa kriisiin johtaneita voimia ja prosesseja. Tällaiset positiiviset palautekytkennät eivät lupaa hyvää”, kirjoittaa Patomäki.
Nousu velalla kunnes kupla puhkeaa
Brexitin taloudellisista vaikutuksista on esitetty eri suuntiin vieviä arvioita. Patomäki pitää uskottavimpana sitä, jonka mukaan edessä on uusi maailmantalouden kurimus.
Tässä skenaariossa Brexit on Patomäen mukaan laukaiseva tekijä, mutta olennaiset mekanismit ovat rahoitusmarkkinoiden sisäisiä.
”Kehityskulku noudattaa kapitalististen rahoitusmarkkinoiden yleistä mallia. Nousu syntyy velan ja rahoitusarvojen moninkertaistumisen tuloksena. Joskus kupla voi koskea vain yksittäisiä sijoituskohteita tai sektoreita, mutta usein nousukierre imee mukaansa markkinat laajalti. Kun velka lisääntyy ja riippuvuudet tiivistyvät kokonaisuudesta tulee yhä kaoottisempi. Lopulta joku tekijä laukaisee romahduksen.”
Patomäen oma todennäköisyysarvio sille, riittääkö Brexit itsessään laukaisemaan vaiheittaisen romahduksen, on jossain välillä 30–40 prosenttia.
Brexitin poliittiset seuraukset voivat kuitenkin lisätä todennäköisyyttä. Patomäki kirjoittaa Brexitin tarjoavan esimerkin kaikille kansallismielisille EU-kriitikoille kaikkialla Euroopassa.
”Näyttää kohtuullisen todennäköiseltä, että lähitulevaisuudessa järjestetään lisää kansanäänestyksiä EU:sta. Johtoroolissa toimii kansallismielinen oikeisto, ei EU:ta reformoimaan pyrkivä vasemmisto.”
lehti 