Pitkäaikaistyöttömälle tarjotaan kuntouttavassa työtoiminnassa työtä tai muuta aktivoivaa toimintaa syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteisen Valomerkki-nettilehden mukaan työttömät halutaan mukaan yhteiskunnan toimintaan, mutta kilpailematta työmarkkinoiden kanssa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkija Jouko Karjalainen arvioi, että laki kuntouttavasta työtoiminnasta toimi ajatellulla tavalla 2000-luvun alkupuoliskon. Siihen asti kuntouttavan työtoiminnan asiakkaina oli ollut muutamia tuhansia ihmisiä.
Tilanne muuttui, kun kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuus laajennettiin koskemaan ensin nuoria ja lopulta kaikkia työttömiä.
– Alkuperäinen ajatus katosi aivan liian kauas. Työtoimintaan on haettava nyt uutta sisältöä, Karjalainen sanoo.
Joidenkin ihmisten kohdalla kuntouttava työtoiminta on hänen mielestään toimivin ratkaisu. Se on varsin joustavaa ja siihen liittyy sosiaalinen kuntoutus.
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta muuttui puolisen vuotta sitten. Muutoksen myötä työtoiminnan viikoittainen enimmäiskesto lyheni viidestä neljään päivään. Tavoitteena oli kuntien kustannusten pienentäminen.
Osatyökykyisiä tarvitaan
Kuntouttavan työtoiminnan kehittämispäivillä maaliskuussa todettiin, että Suomen työelämä tarvitsee myös osatyökykyisten työpanoksen.
Tilaisuudessa arvioitiin, että kuntouttava työtoiminta, muu työelämäosallisuutta tukeva toiminta ja näiden palveluiden järjestämistavat ovat muuttumassa lähivuosina.
– Vuonna 2014 tehdyn työryhmäesityksen mukaan kuntouttava työtoiminta olisi tulevaisuudessa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sosiaalista kuntoutusta, Kuntoutussäätiön koulutuksen vetäjä Matti Tuusa totesi.
Huhtikuusta 2015 alkaen sosiaalinen kuntoutus on ollut sosiaalihuoltolain mukaista lakisääteistä toimintaa. Sote-uudistuksen edetessä kunta- ja seututason palvelurakenteet saavat uudenlaiset raamit lähivuosina.
Kelan tutkimusjohtaja, professori Olli Kangas pitää hankkeen vaarana sitä, että lopputuloksena syntyy jälleen uusi byrokraattinen malli.
– Se lisäisi entisestään sosiaaliturvajärjestelmän sekavuutta. Mielestäni koko sosiaaliturvajärjestelmää pitäisi uudistaa päällekkäisyyksien välttämiseksi, Kangas sanoo.
lehti 