Suurella joukolla ihmisiä on riski jäädä heille kuuluvien sosiaalietuuksien ulkopuolelle. Riski on syventynyt selkeästi vuoden 2008 taantuman jälkeen. Tätä ennen alikäyttöä ei koettu laajana ongelmana.
Tuolloin vain kolmannes arvioi ihmisiä jäävän sosiaalietuuksien ulkopuolelle. Nyt sosiaalityöntekijöistä 60 prosenttia, sosiaali- ja terveysjohtajista yli puolet ja Kelan toimeentulotuen vastaavista 44 prosenttia näkee tuen tarvitsijoita jäävän vaille heille kuuluvia etuuksia.
Kuntakoko ei vaikuta, vaan tukien ulkopuolelle ajautuvia löytyy eri kokoisista kunnista. Vain vajaa kolmannes SOSTEn vuoden 2016 Sosiaalibarometrinvastaajista ei osannut varmuudella arvioida sosiaaliturvasta paitsi jäävien tilannetta.
Suurin osa sosiaalitoimen ja Kelan vastaajista kannattaa perustuloa, jota maksettaisiin kaikille Suomessa pysyvästi asuville ihmisille.
Moni kompastuu nettihakemiseen
Ikäihmiset, mielenterveys- ja päihdeongelmaiset sekä syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset selviytyvät muita heikommin sosiaaliturvan viidakossa. Heidän joukostaan löytyy eniten ihmisiä, joiden riski menettää sosiaalietuuksia on suurin.
Myös vajaakuntoiset, maahanmuuttajat, heikosti nettipalveluja osaavat, eläkeläiset, sairaat, työttömät ja asunnottomat ovat vaarassa menettää etuuksiaan. Sosiaalietuuksia haetaan usein netin kautta, mikä vaikeuttaa monien tuen hakemista.
Myös liikkumiseen liittyvät ongelmat nousivat esiin.
Häpeä edelleen este
Osa ihmisistä ei yksinkertaisesti kykene hakemaan etuuksiaan psyykkisten, sosiaalisten tai tiedollisten rajoitteiden vuoksi. Etuuksia ei saada, koska ei pystytä, osata tai haluta hakea.
Häpeä estää edelleen hakemasta jopa lakisääteisiä sosiaalietuuksia. Sosiaaliturvaan liittyy edelleen leima huono-osaisuudesta, joka estää etenkin ikäihmisiä pitämästä oikeuksistaan kiinni.
Julkisessa keskustelussa on myös aika ajoin syyllistetty sosiaalietuuksien käytöstä. Myös lakisääteisiin sosiaalietuuksiin on liitetty laiskuutta, työn vieroksuntaa, juopottelua ja muita yhteiskunnallisesti paheksuttuja piirteitä.
Kelan vastaajista vain viidennes oli valmis korottamaan nykyistä perusturvan tasoa, kun taas asiakkaiden ongelmia läheltä seuraavat sosiaalityöntekijöistä lähes puolet näki nykyisen tason liian matalana.
Perustulo yksinkertaistaa sosiaaliturvaa
Lähes kaikki Sosiaalibarometriin vastanneet haluavat kehittää perusturvaa. Suosituin vaihtoehto oli perusturvan yksinkertaistaminen. Sosiaali- ja terveystoimen johdon ja Kelan edustajista yli puolet oli vastikkeellisuuden kannalla.
Suurin osa sosiaalitoimen ja Kelan vastaajista kannattaa perustuloa, jota maksettaisiin kaikille Suomessa pysyvästi asuville ihmisille. Tämä vastaa myös kansalaisten mielipidettä. Viime syksynä Kelan tekemän selvityksen mukaan 69 prosenttia suomalaisista on perustulon kannalla.
Sosiaalibarometriin vastanneiden suhtautuminen muuttuu varauksellisemmaksi, kun perustulo konkretisoidaan tietyksi rahasummaksi ja tuloveroasteen. Konkretisoituja malleja kannattaa enää 20–30 prosenttia vastaajista.
Perustulokokeilu aiotaan toteuttaa Kelan ja eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.
uutiskirje 
