Linjapuheessaan maanantaina Theresa May arvosteli maan tilaa niin, ettei voisi kuvitellakaan hänen olleen kuusi vuotta sisäministerinä yksi keskeisistä hallituksen jäsenistä tätä tilaa aiheuttamassa.
Mayn mukaan ”tavalliset ihmiset tekivät todelliset uhraukset” vuoden 2008 talousromahduksen jälkeen. May sanoi, että vaikka pienituloisimpien veroja alennettiin, nousivat muut verot kuten arvonlisävero, samoin ”raketin lailla” kiinteät kulut kuten energiamaksut.
Nuorten on vaikeampi kuin koskaan ostaa oma asunto, muistutti May, ja ”kuilu vauraamman vanhan sukupolven ja ahtaalla olevan nuoremman sukupolven välillä kasvaa”.
May havaitsi, että Brexitissä äänestettiin eliittejä vastaan.
May lupasi, että hänen johtaessaan konservatiivipuolue asettuu ”täydellisesti, ehdottomasti ja yksiselitteisesti työtätekevien ihmisten palvelukseen” (ei siis palveltavaksi).
Imagon uudistaja
May ennätti maanantaina käynnistää kampanjansa konservatiivien puheenjohtajaksi, ennen kuin viimeinen kilpailija samana päivänä luovutti. Mayn kampanjaiskulause oli: ”Maa, joka toimii kaikkien hyväksi, ei vain harvojen etuoikeutettujen”.
Rankasti tulonjakoa etuoikeutettujen hyväksi muuttaneen hallituksen ministerille iskulause on huikea.
Se ei kuitenkaan syntynyt tyhjästä. Britannian konservatiivipuolueessa on tehty sama havainto, joka sai Suomen kokoomuksen mainostamaan itseään ”työväenpuolueeksi”.
Theresa May oli yksi ensimmäisistä, joka nosti konservatiivien imago-ongelman pöydälle. Vuoden 2002 puoluekokouksessa May varoitti, että konservatiiveja pidetään ilkeänä tai tylynä puolueena (the nasty party).
May sai puheestaan paitsi kiitosta, myös paljon lokaa niskaansa puolueen sisällä. Se oli kuitenkin osa uudistusliikettä, joka nosti David Cameronin konservatiivien puheenjohtajaksi vuonna 2005.
Harva ehkä enää muistaa, että Cameron kampanjoi sosiaalisesti vastuuntuntoisen, modernimman ja ”ihmiskasvoisen” konservatismin tunnuksilla. Kun hän voitti vuoden 2010 vaalit, taantuma oli jo päällä, ja lupaukset oli sen varjolla helppo unohtaa.
Mayn puheen toisena taustana on havainto Brexit-äänestyksestä: se oli mitä suurimmassa määrin vastalause eliiteille. Eliittien vastaisella retoriikalla on nyt kysyntää – kuten voi Donald Trump Yhdysvalloista vahvistaa.
Tiukka sisäministeri
Miten käy Mayn lupausten?
Yleisen sanahelinän ohella hän antoi joitakin konkreettisia lupauksia, joilla on vähintään symbolinen merkitys. Hän lupasi velvoittaa yhtiöt ottamaan työntekijöiden edustajat hallituksiinsa sekä vaatia, että yhtiökokouksissa äänestetään vuosittain sitovasti johtajien palkoista.
May myös haluaa ”täysin julkisiksi” tiedot yhtiöiden bonusohjelmista sekä toimitusjohtajan palkan suuruudesta verrattuna yhtiön keskimääräisen työntekijän palkkaan.
May lupasi puuttua tiukalla kädellä yhtiöiden ja yksilöiden veronkiertoon ja verojen välttelyyn, ”olipa sitten kyseessä Amazon tai Google tai Starbucks”. Vasta huhtikuussa May tosin äänesti tällaisia ehdotuksia vastaan.
Keskiviikkona tuli esille, että Mayn aviomies Philip May on yksi johtajista yhtiössä, joka on sijoittanut miljardeja Amazoniin ja Starbucksiin.
May on joissakin arvokysymyksissä ollut liberaalilla linjalla. Hän esimerkiksi äänesti sukupuolineutraalin avioliiton puolesta.
Toisaalta May on sisäministerinä ajanut tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. Hän ajoi läpi EU:n ulkopuolelta tuleville 35 000 punnan (yli 41 000 euron) vuositulojen vaatimuksen sekä perheenyhdistämiseen 18 000 punnan tulovaatimuksen.
Ennen Brexit-äänestystä May kannatti Britannian eroamista EU:n ihmisoikeussopimuksesta. Maanantaina hän sanoi, ettei enää aja tätä.
Labourissa kuohuu
May kannatti Britannian pysymistä EU:ssa, mutta laimeasti. Maylle laimeus on nyt etu, mutta työväenpuolueessa puheenjohtaja Jeremy Corbynin ponnettomuutta EU-kampanjassa on käytetty perusteena syrjäyttämiskampanjassa.
Corbyn sai tiistaina osavoiton, kun puoluehallitus äänin 18–14 päätti, ettei istuva puheenjohtaja tarvitse 51 kansanedustajan tukea päästäkseen mukaan puheenjohtajaäänestykseen.
Syyskuussa valitun vasemmistolaisen Corbynin syrjäyttämistä kannattaa 170 labourin kansanedustajaa, ja häntä tukee vain 40. Sen sijaan jäsenäänestyksessä Corbynin uskotaan olevan yhä vahvoilla.
Labouriin on Brexit-äänestyksen jälkeen liittynyt yli 100 000 uutta jäsentä. Koko jäsenmäärä on nyt yli 500 000.
Puoluehallitus kuitenkin päätti, että jäsenäänestykseen saavat osallistua vain vähintään puoli vuotta jäsenenä olleet. Syksyllä siihen sai lisäksi osallistua myös 3 punnan kannatusmaksulla, mutta tämä summa nostettiin nyt 25 puntaan.
lehti 