KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Kommentti: Mikä on terrorismia?

Kuva: Lehtikuva/Anne-Christine Poujoulat

Rajanveto terrorismin ja muiden rikosten välillä ei ole aivan yksinkertaista.

Arto Huovinen
15.7.2016 12.33
Fediverse-instanssi:

Mies ajoi Nizzassa torstai-iltana väkijoukkoon ja surmasi vähintään 84 ihmistä. Oliko kyseessä terrori-isku?

Nykyään tuntuu sekä eri maiden viranomaisten tiedotuksessa että mediassa terrorismin kriteerinä olevan lähinnä se, että tekijä on islaminuskoinen.

Terrorismi on kuitenkin käsitteenä liukas kuin saippua, eikä sille ole yksiselitteistä määritelmää.

ILMOITUS
ILMOITUS

Tekoa pidetään yleensä terrorismina ainakin silloin, jos sen takana on järjestäytynyt ryhmä. Mutta pitääkö tällä ryhmällä lisäksi olla yhteys johonkin laajempaan verkostoon?

Esimerkiksi Tsarnajevin veljesten iskusta Bostonin maratonilla huhtikuussa 2013 puhutaan yleensä terrori-iskuna. Tekijöitä oli kuitenkin vain kaksi, eikä heillä tiettävästi ollut mitään yhteyksiä mihinkään järjestäytyneeseen ryhmään. Toisaalta heidän motiivinaan ilmeisesti oli ääri-islamistinen ideologia.

Ei kansainvälisoikeudellista määritelmää

Useat maat – nykyään Suomikin – ovat omassa lainsäädännössään määritelleet tunnusmerkit terroristisille rikoksille. Mutta yhteistä kansainvälisoikeudellista määritelmää ei ole esimerkiksi YK:n piirissä yrityksistä huolimatta saatu aikaiseksi.

YK:n yleiskokous on vuodesta 1994 lähtien luonnehtinut terrorismia näin: ”Poliittisessa tarkoituksessa tehtyjä rikollisia tekoja, jotka on tarkoitettu herättämään pelkoa väestön, ihmisryhmien tai määrättyjen henkilöiden keskuudessa, ei voi missään olosuhteissa oikeuttaa, huolimatta mistä tahansa poliittisesta, filosofisesta, ideologisesta, rodullisesta, etnisestä, uskonnollisesta tai muusta perustelusta, jolla niitä halutaan oikeuttaa.”

Edellä oleva määrittely ei kuitenkaan ole oikeudellinen.

Yksi ongelma määritelmissä on se, että niiden ulkopuolelle yleensä jätetään valtioiden suorittamat teot, olivatpa ne miten julmia tai pelkoa herättäviä tahansa.

Pyrkimys vaikuttaa politiikkaan

Useimmissa terrorismimääritelmissä yhtenä kriteerinä pidetään sitä, että teko ei kohdistu pelkästään uhreihin, vaan sen tarkoituksena on vaikuttaa harjoitettavaan politiikkaan, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon tai väestön mielialoihin.

Tämän vuoksi terroriteoiksi luokitellaan usein sellaiset teot, jotka kohdistuvat satunnaisiin ihmisiin, jotka vain ovat väärään aikaan väärässä paikassa.

Tämäkään ei ole yksiselitteistä, koska terroritekoina voidaan pitää myös määrättyihin yksilöihin kuten poliitikkoihin tai virkamiehiin kohdistuvia salamurhia tai salamurhien sarjoja.

Ei-valtiollisuutta kuvataan joissakin määritelmissä sillä, että tekijöillä ei ole univormuja. Kuitenkin aivan viime vuosikymmenienkin historiasta löytyy lukuisia tapauksia, joissa terroritekoja ovat tehneet siviilipukuiset henkilöt valtiollisesta toimeksiannosta.

Esimerkiksi Ranskan agentit upottivat vuonna 1985 Greenpeacen aluksen Aucklandin satamaan, ja aluksella ollut valokuvaaja kuoli. Jonkun paaria-maan tekemänä tekoa olisi hyvinkin saatettu kutsua terroristiseksi. Ranskassa sen sijaan tekijät palkittiin kunniamerkeillä, kunhan kohtuullinen aika tapahtumasta oli kulunut.

Määritelmät ovat politiikkaa

Yksi ongelma terrorismin määrittelyssä on, että käsitteen rajat ovat aina liukuvia ja viime kädessä poliittisia. Toisen terroristi on toisen vapaustaistelija.

Terrorismin stigma ei myöskään jää välttämättä ikuiseksi, jos siitä on jonkun henkilön kohdalla poliittisesti tarkoituksenmukaista luopua.

Esimerkiksi Israelin johdossa oli vielä pitkään itsenäistymisen jälkeen useita henkilöitä, jotka olivat osallistuneet terroritekoihin sekä brittihallintoa että arabiväestöä vastaan.

Ja samalla lailla unohdettiin Jasser Arafatin menneisyys siinä vaiheessa, kun Lähi-idän pysyväiskriisiin alettiin etsiä neuvotteluratkaisua.

Ehkä kaikkein kuvaavin esimerkki on Nelson Mandela. Hänen johtamansa ANC hyväksyi 1960-luvulla terrorismiksi luonnehdittavat teot, joskin käytännössä ne jäivät melko vähäisiksi ja olivat yleensä aineellisiin kohteisiin suunnattuja sabotaaseja. Mandelasta tuli lopulta kaikkien kunnioittama vanhempi valtiomies.

Terrorismi, viharikos, joukkomurha

Koska valtioita ei yleensä määritelmällisesti pidetä terroristeina, on tilalle otettu käsite terrorismia tukeva valtio. Mutta myös niistä laaditut listat ovat poliittisia.

Esimerkiksi Yhdysvaltain listalla Kuuba oli aivan viime vuosiin saakka terrorismia tukeva valtio, mutta vaikkapa Saudi-Arabia ei ole koskaan ollut.

Määritelmällisesti hankalin on nykypäivänä yleinen joukkomurhien tyyppi, jossa tekijä on yksittäinen ihminen, jolla ei ole suoria järjestöyhteyksiä, mutta joka on inspiroitunut jostain ideologiasta.

Juuri näissä tapauksissa julkisuuden kriteerinä näyttää usein olevan se, onko tekijä ääri-islamismin innoittama. Jos on, puhutaan terrorismista. Jos ei ole, puhutaan herkästi vain joukkomurhasta.

Lisäksi varsinkin Yhdysvalloissa ideologisesti latautuneista teoista puhutaan viharikoksina, jos niiden taustalla ei ole ääri-islamismi.

Jos tekijä ei ole islaminuskoinen, aletaan helposti etsiä taustalta mielenterveydellisiä syitä, joita taas ei suuremmin pohdita, jos tekijä on muslimi.

Yksittäiset ja verkostoituneet tekijät

Britanniassa kesäkuussa kansanedustaja Jo Coxin murhasi yksittäinen tekijä, jolla kuitenkin oli yhteyksiä äärioikeistoon.

Tapauksesta puhuttiin julkisuudessa yleensä murhana, mutta juridisesti sitä käsitellään Britanniassa terrorismilainsäädännön mukaisesti.

Viime talvena Pariisissa ja Brysselissä tehdyt iskut täyttivät järjestäytyneine ja verkostoituneine tekijöineen varmaan kaikki mahdolliset terrorismin kriteerit. Monessa muussa tapauksessa rajojen vetäminen on vaikeampaa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Uusi kestävän kehityksen raportti tuo enimmäkseen huonoja uutisia.

Globaalit kehitystavoitteet historiallisen heikossa hapessa

Katoamisen seuraukset vaikuttavat suhteettoman voimakkaasti naisiin, alkuperäiskansoihin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Arkistokuvassa sotilaiden seksiorjaksi joutunut nainen todistaa oikeudessa vuonna 2012.

Guatemalan salaiset sotilasarkistot kätkevät kymmenien tuhansien kadonneiden kohtalon

Himalajan vuoristo on lumileopardien elinympäristöä Keski-Aasian vuoriston ohella. Vaarantunut laji elää 500–5 800 metrin korkeudessa eikä näyttäydy helposti.

Villikoirat ja muovijäte valtaavat lumileopardien elintilaa Itä-Himalajalla

Buenos Airesin kaupunginhallituksen mainosjuliste, jossa esitellään katukauppiaiden häätämistä ja ”lain ja järjestyksen” politiikkaa.

Buenos Aires siivoaa kauppiaat ja kodittomat kaduilta kovin ottein

Uusimmat

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä viettää tällä viikolla kesäkokousta Jyväskylässä.

Koulutusta, ympäristöpolitiikkaa ja asevarustelua – Näin vasemmistoliiton kansanedustajat linjasivat kesäkokouksessa

"Me tarvitsemme poliittisia vaihtoehtoja, emmekä velkajarrupuolueiden huutokauppaa siitä, kuka lupaa kaikkein "kovimpia" päätöksiä", sanoo vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen.

Uusi miljardileikkaus sote-rahoitukseen johtaisi hoitajien massairtisanomisiin, varoittaa vasemmistoliiton Pekonen

Škoda Transtech irtisanoo.

”Haluammeko Suomessa edelleen valmistaa asioita itse?” – Škoda Transtech irtisanoo 117 työntekijää

Keinovalikoimamme osoittaa, että julkista taloutta on mahdollista sopeuttaa ilman, että ihmisten hyvinvoinnista ja palveluista leikataan, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Koskela: Velkajarrua ei tule kukaan noudattamaan – Vasemmistoliitolta yhdeksän miljardin sopeutuskori

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Yle: Demarikannattajat haluavat hallitukseen vasemmistoliiton, mutta eivät kokoomusta – ”Näin tämä on aina ollut ja tulee olemaan”

 
02

Vasemmistoliitto asetti uusia ehdokkaita Helsingissä: Viisi uutta nimeä ehdokaslistalle

 
03

Tutkijat löysivät maapallolta kolmoissymmetrialinjan, joka lävistää Suomen pituussuunnassa – ”Tämä ei ole lainkaan itsestään selvää”

 
04

Riikka Purra on oikeassa Saksan poliittisen myllerryksen merkityksestä – AfD:n nousu paljastaa Euroopan syvemmän kriisin

 
05

Vasemmistosta tyrmäys Lindénin sote-leikkurille: ”Katin kontit”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Eero O. kävi täällä – eikä kalpene säveltäjänä Chydeniukselle

26.08.2026

Tutkijat löysivät maapallolta kolmoissymmetrialinjan, joka lävistää Suomen pituussuunnassa – ”Tämä ei ole lainkaan itsestään selvää”

26.08.2026

Pitkäaikaistyöttömien määrä ylittänyt 1990-luvun laman tason – ”Tämä joukko tarvitsee aktiivista työllisyyspolitiikkaa, ei kokoomuskellokkaiden viisastelua”

25.08.2026

Kehitysvammaliiton toiminta vaarassa loppua – Muutosneuvottelut alkavat välittömästi

25.08.2026

”Maailma, joka ei ole oikeudenmukainen” – Kiinalaiskirjailija Lao She kuvasi taidolla yhteiskunnallisia epäkohtia

25.08.2026

Riikka Purra on oikeassa Saksan poliittisen myllerryksen merkityksestä – AfD:n nousu paljastaa Euroopan syvemmän kriisin

25.08.2026

Yle: Demarikannattajat haluavat hallitukseen vasemmistoliiton, mutta eivät kokoomusta – ”Näin tämä on aina ollut ja tulee olemaan”

24.08.2026

Vasemmistoliitto asetti uusia ehdokkaita Helsingissä: Viisi uutta nimeä ehdokaslistalle

24.08.2026

Globaalit kehitystavoitteet historiallisen heikossa hapessa

23.08.2026

Arttu Tuomisen uusi mestariteos Hydra repii sydämen riekaleiksi

23.08.2026

Guatemalan salaiset sotilasarkistot kätkevät kymmenien tuhansien kadonneiden kohtalon

23.08.2026

Villikoirat ja muovijäte valtaavat lumileopardien elintilaa Itä-Himalajalla

22.08.2026

Buenos Aires siivoaa kauppiaat ja kodittomat kaduilta kovin ottein

22.08.2026

Historiaa niin, että herkempää hirvittää, kun Niklas Natt och Dag kirjoittaa esi-isistään raakuuksien Ruotsissa 1400-luvulla

22.08.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset