Suomessa on yli 300 henkilöä, joilla epäillään olevan terroristikytköksiä. He ovat tai ovat olleet yhteyksissä terroristijärjestöihin tai he värväävät vapaaehtoisia mm. Isisin joukkoihin. Reilu vuosi sitten määrä oli noin 200.
Suojelupoliisi on tunnistanut yli 70 henkilöä, jotka ovat matkustaneet Suomesta Syyrian tai Irakin konfliktialueille. Todellinen lähtijöiden määrä voi olla suurempi. Supo painottaa, että kaikki matkustaneet eivät ole toimineen Isisin riveissä.
Suomeen lähtijöistä on palannut noin 20. Osa lähtijöistä matkustaa edestakaisin Suomen ja Lähi-idän konfliktialueiden välillä.
Maanpuolustuskorkeakoulun terrorismiasiantuntija, tutkijaupseeri Antti Paronen sanoo, että Nizzan kaltainen terrori-isku ei ole Suomessa todennäköinen. Ranskassa nuorten maahanmuuttajataustaisten miesten turhautuminen on ollut havaittavissa pitkään.
– Ranskassa elää lähes yhteiskunnan ulkopuolella yhteisöjä, joissa jihadistinen aate saa kannatusta. Ääri-islamistinen liike on nostanut Ranskassa päätään 5 – 6 vuoden aikana.
Puolentoista vuoden aikana terrori-iskut ovat olleet jihadistien tekemiä. Paronen huomauttaa, että iskuja ovat aiemmin tehneet baskialueiden itsenäisyyttä vaativa ETA ja Korsikan itsenäisyyttä vaativat separistit.
Syrjäytyminen ruokkii musta-valko -ajattelua
Paronen toteaa, että ääriliikkeet puhuttavat aina syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä tai ryhmiä.
– Ranskaan ääriryhmiä on päässyt syntymään, koska Ranskan entisistä siirtomaista muuttaneiden integroiminen yhteiskuntaan on epäonnistunut kymmenien vuosien aikana.
Ranskan ja kansainväliset turvallisuusviranomaiset ovat varoittaneet, että ulkopuolisuus voi aiheuttaa rikollisuuden ja syrjäytymiseen lisäksi väkivaltaa. Muun muassa vuoden 2005 nuorisomellakat Marseillen autojen polttoineen olivat esimakua tulevasta.
– Toulousen ja Pariisin esikaupunkialueilla on kokonaisia yhteisöjä, jotka kokevat olevansa ranskalaisen yhteiskunnan ulkopuolella. Kun sinne pääsee pesiytymään ideologia, joka selittää maailmaa mustaksi ja valkoiseksi, liikehdintä herää. Vastaavasti valtaväestössä herää muukalaisvastaisuutta.
Kun oman pahan olon selittäjäksi löytyy väärä yhteiskunta, nuori saadaan uskomaan, että parhaat vaihtoehdot ovat joko muutto ihanneyhteiskuntaan eli Isiksen valtaamille alueille tai nykyisen yhteiskunnan väkivaltainen muuttaminen. Parosen mukaan kierre ruokkii itseään.
Työttömyys on pahentanut tilannetta entisestään.
– Nuoret ovat päässeet syrjäytymään ranskalaisesta sivistysvaltiosta, jos näin voi sanoa.
Koulu ja armeija pelastavat monia
Suomessa yhteiskunnan ulkopuolella olevia ryhmiä ei Parosen mukaan pääse syntymään yhtä helposti kuin Ranskassa.
– Suomessa yhteiskunnallinen pohja on hyvin yhtenäinen. Käymme samaa peruskoulua ja varusmiespalvelu velvoittaa koko ikäluokkaa. Tunnemme kulttuurimme, Paronen sanoo.
– Jos kulttuuri ja yhteiskunta eivät jostain syystä puhuttele, on selvää, että samanlainen syrjäytyminen kuin Ranskassa voi tapahtua. Meiltä kuitenkin puuttuu vastaava väestömassa ja siirtomaahistoria.
Silti toimeentulorajan alapuolella elävät yhteisöt, joilla on sama maailmankatsomus, ovat Parosen mukaan otollista maaperää ääriliikkeille.
– Mitä nopeammin ääriliikkeille alttiina olevat nuoret miehet saadaan integroitua yhteiskuntaan sen parempi. Yksi keino on varusmiespalvelu.
Paronen ottaa esimerkiksi Helsingin poliisin, sosiaalitoimen ja puolustusvoimien yhteistyön, jolla on pystytty katkaisemaan joidenkin nuorten radikalisoitumiskehitys.
Järki käteen ulkomailla
Ulkoministeriön matkustusohjeista kannattaa Parosen mukaan katsoa, missä ulkomailla kannattaa liikkua.
– Kannattaa ottaa järki käteen. En itse välttämättä lähtisi tänä aikana katsomaan pitkäksi ajaksi merkittävimpiä turistinähtävyyksiä tai seuraamaan sotilasparaateja. Terroristit pyrkivät hyödyntämään kansallisia juhlapäiviä, kuten nyt Nizzassa Ranskan kansallispäivän viettoa.
Myös suuret konsertit ja urheilutapahtumat ovat riskialttiita alueilla, joihin on tehty terrori-iskuja.
– Suomessa ei ole sellaisia paikkoja, joihin menemistä olisi syytä varoa, Paronen lisää.
lehti 