Valtion leikkaukset ja säästöt eivät edistä syntyvyyttä Suomessa. Näin kirjoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Mika Gissler.
”Vielä emme tiedä, miten jo päätetyt ja tulevat lapsiperheiden etuisuuksien leikkaukset ja palveluiden heikennykset vaikuttavat syntyneiden lasten määrään. On vaikea kuvitella, että säästöt ainakaan innostaisivat hankimaan lisää lapsia”, Gissler pohtii THL-blogissa.
Gisslerin mielestä on sitä parempi hankkia ja kasvattaa lapsia, mitä paremmat olosuhteet perheillä on.
Gissler toteaa lisäksi, että suuretkaan parannukset lapsiperheiden etuisuuksiin eivät ole kasvattaneet sanottavasti lapsilukua.
Pätkätöillä ei uskalla
Tilastokeskus uutisoi viime viikolla, että Suomessa syntyi 26 517 lasta tammi-kesäkuussa vuonna 2016. Tämä on Suomen itsenäisyyden ajan pienin luku.
Gisslerin mukaan vanhan totuuden mukaan lapsia syntyy eniten talouden laskukaudella. Nousukaudella syntyneiden lasten määrä vähenee.
”Näin kävi myös finanssikriisin jälkeisinä vuosina 2008–2010, jolloin syntyneiden lasten määrä lisääntyi parilla tuhannella. Sen jälkeen hedelmällisyysluvut ovat laskeneet vuosi vuodelta.”
Gisslerin mielestä tämä on johtunut talouden taantumasta ja lamasta.
”Lapsia ei ole uskallettu hankkia, kun nuorille on ollut tarjolla vain pätkätyötä ja yt-neuvottelut irtisanomisineen ovat kurittaneet työssäkäyviä.”
Suomessa on orastavaa talouskasvua ja työttömyys on vähenemässä. Tilastojen mukaan talouden käänne näkyy syntyneiden määrässä 1,5 vuoden kuluttua.
Näin ei välttämättä käy. Väestöliiton viime vuonna julkaiseman Perhebarometrin mukaan lastenhankinnan kulttuuri näyttäisi Suomessa muuttuneen. Yhä useampi haluaa korkeintaan yhden lapsen.
Gissler huomauttaa tämän olevan huono asia Suomen kansantaloudelle.
”Huoltosuhde pienenisi vääjäämättä vauvojen huvetessa, eliniän pidentyessä ja väestön ikääntyessä.”
lehti 