Postilain uudistus etenee toiseen vaiheeseen. Suurimpia intohimoja herättää hallituksen tavoite keventää yleispalveluvelvoitetta. Postia ei jaettaisi viitenä päivänä viikossa, mikäli Posti Oy saa tahtonsa läpi.
Liikenne- ja viestintäministeriön lausunnolle lähettämän muistion mukaan jakelupäivien vähentäminen jakaa näkemyksiä. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) vakuuttaa, etteivät muistion ehdotukset ole ministeriön linjauksia.
Tämäntyyppisillä keskustelun avaukseksi tarkoitetuilla muistioilla on tapana toteutua, vaikka muistiossa esitetäänkin ministeriön kantana kaksi vaihtoehtoa.
PAU:n mukaan jakeluvelvoitteen kaventaminen aiheuttaisi myös työllisyysvaikutuksia.
Toinen näistä vaihtoehdoista on, että postidirektiivin mahdollistama poikkeus hyödynnetään ja siirrytään kolmipäiväiseen jakeluun. Tälle vaihtoehtona olevan nykyisen mallin eli viisipäiväisen jakelun kustannusten todetaan olevan ”kestämätön taloudellinen taakka” tulevaisuudessa.
Todennäköistä onkin, että hallitus valmistelee eduskunnalle jakelupäivien vähentämistä.
Posti liputtaa jakelukertojen vähentämisen puolesta
Posti Oy liputtaa reippaasti jakelutiheyden vähentämisen puolesta. Omiin tutkimuksiinsa vedoten se toteaa, että kaikki asiakkaat eivät tarvitse jakelua viitenä päivänä viikossa eivätkä ole valmiita siitä maksamaan.
Viiden päivän jakelun seurauksena Postin mukaan on joko merkittävät hinnankorotukset asiakkaille tai yhtiölle kestämätön tappiotaso. Postin mukaan valtio joutuisi rahoittamaan tappioita.
Nykyisinkin Posti voi poiketa jakeluvelvoitteestaan poikkeustapauksissa enintään 300 talouden kohdalla. Posti haluaa nostaa tätä merkittävästi. Postin mukaan asiakkaat sietävät paremmin jakelun vähentämistä, kun tilalle tarjotaan uusia palveluja.
Se tarjoaa kansalaisille maksuttoman sähköisen postilaatikon, johon on mahdollista vastaanottaa laskuja ja muuta asiapostia, kuten viranomaiskirjeitä ja palkkakuitteja.
Postin duunarit viiden päivän jakelun kannalla
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry (PAU) pitää tärkeänä, että viisipäiväinen jakelu turvataan jatkossakin koko Suomessa. Se näkee kolmipäiväisyyteen siirtymisen aiheuttavan haittoja etenkin haja-asutusalueilla. Myös kiireellistä jakelua vaativien kirjeiden jakamisen viivästys aiheuttaisi haittoja.
PAU:n mukaan jakeluvelvoitteen kaventaminen aiheuttaisi myös työllisyysvaikutuksia. Suorat vaikutukset näkyvät Postin työpaikoissa. Jakelupäivien harventaminen vaikuttaisi ainakin sanomalehtien ja aikakausilehtien määrään alentavasti, jolloin negatiivisia työllisyysvaikutuksia nähtäisiin muun muassa lehtitaloissa, paperi- ja painoteollisuudessa sekä kuljetussektorilla.
Sanomalehtien liiton mukaan viisipäiväisen jakelun turvaaminen on otettava postilain uudistamisen tavoitteeksi. Sen mukaan jakelupäivien leikkaaminen heikentäisi kansalaisten asuinpaikasta riippumatonta tasaveroista tiedonsaantimahdollisuutta.
EU:n direktiivissä viisipäiväinen jakelu
Tällä hetkellä kuitenkin EU:n jakeludirektiivin mukaan jakelua saa harventaa vain poikkeuksellisiksi katsotuissa tilanteissa tai maantieteellisissä olosuhteissa. Direktiivi ei määrittele poikkeustilanteita. Nämä määritellään kansallisesti.
Kansainvälisen sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (ERGP) selvityksen mukaan yleisimmät syyt poikkeukseen ovat olleet muun muassa harvaan asutut alueet, saaristo, jakelusta koituvat kustannukset, perinne, äärimmäiset sääolosuhteet, julkisen liikenteen säännöllinen puuttuminen sekä heikko infrastruktuuri.
Suomessa postimarkkinat on avattu kilpailulle vuonna 1994 postitoimintalain tultua voimaan. Kilpailua kirjepostin markkinoille ei käytännössä ole syntynyt ennen tämän vuoden kesäkuussa voimaan tullutta muutosta. Tämän jälkeen on aloittanut toistakymmentä jakeluyritystä.
lehti 