Asumismenot kasvavat lähivuosina tuloja nopeammin. Tänä vuonna kotitalouden tuloista keskimäärin 26,8 prosenttia menee asumiseen. Vuonna 2018 asumismenojen osuus tuloista nousee 28 prosenttiin, ennustaa Pellervon taloustutkimus.
Keskiviikkona julkaistussa Asumismenot-tutkimuksessa PTT ennustaa asumismenojen kasvavan keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa vuosina 2016–2018. Palkansaajien nettotulot kasvavat keskimäärin noin yhden prosentin vuodessa ja eläkeläisten 0,8 prosenttia.
Eniten asumismenot nousevat kerrostalossa omistusasunnossa asuvilla kotitalouksilla keskimäärin 3,2 prosenttia. Kerrostalossa vuokra-asunnoissa ne nousevat 2,7 prosenttia ja omakotitaloissa 2,3 prosenttia.
Asumiseen jopa 44 prosenttia
Asumismenojen osuus tuloista vaihtelee voimakkaasti perhetyypin ja asumismuodon perusteella. Ennusteen mukaan halvimmalla vuonna 2018 pääsee sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuva eläkeläinen. Hänellä asumiseen menee runsaat 17 prosenttia tuloista. Samaan aikaan kerrostalossa asuvalta naiseläkeläiseltä asumiskulut haukkaavat lähes 44 prosenttia.
Lapsiperheiden asumismenot vaihtelevat 25 prosentin molemmin puolin.
Asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla. Muissa suurissa kaupungeissa asuminen on edullisempaa suhteessa tuloihin ja siten asumiseen liittyvä taloudellinen riski on pienempi. Pääkaupunkiseudulla asumiseen kuluu merkittävä osa tuloista, joten asumismenojen nousu on riski monen kotitalouden toimeentulolle.
PTT:n 21 suurimman kaupungin vertailussa omassa kerrostaloasunnossa asuvan lapsiperheen tuloista asumisen menee Raumalla noin 35 prosenttia, Helsingissä lähes 70 prosenttia.
Sähkön siirrossa nousupaineita
Asumismenoja nostavat erityisesti kasvavat korjauskulut, jotka muodostavat merkittävän osan hoitokuluista. Vuokrien kasvu nostaa vuokralaisten asumismenoja. Korot ja öljyn hinta ovat olleet matalalla tasolla, mutta niiden noustessa myös asumismenot nousevat tulevina vuosina.
PTT:n mukaan myös sähkön siirtohinnoissa ja kiinteistöverossa on merkittäviä nousupaineita. Tutkimuksessa tarkasteltiin skenaariolaskelmien avulla, miten ennustettua suuremmat korotukset vaikuttaisivat asumismenoihin. Jos esimerkiksi sähkön siirtohintoja korotettaisiin vuosittain 10 prosenttia, vuonna 2018 asumismenot olisivat sähkölämmitteisissä omakotitaloissa noin 180 euroa suuremmat kuin ennusteen peruslaskelmassa.
lehti 