Elintarviketeollisuuden tuotanto kasvaa, vaikka liikevaihto on supistunut sekä kotimaassa että viennissä. Tiedot perustuvat ETL:n julkaisemaan Elintarviketeollisuuden talouskatsaukseen.
Toimitusjohtaja Heikki Juutisen mielestä kotimainen kysyntä voisi vetää paremmin. Elintarviketeollisuus toivoo hallitukselta kotimarkkinoita tukevia päätöksiä.
– Kuluttajien ostovoimaa on vahvistettava ja yritysten hallinnollista taakkaa kevennettävä. Se lisäisi yritysten investointihaluja Suomeen, Juutinen uskoo.
Myyntihintojen ja maailmanmarkkinahintojen aleneminen ovat pitäneet liikevaihdon kehityksen laskussa.
– Venäjän vienti putosi pakotteiden takia noin 300 miljoonalla eurolla. Ponnistelua muun viennin kasvattamiseksi on jatkettava, Juutinen vaatii.
Neuvottelut alkavat kurkistuksilla
Elintarviketeollisuuden työehtosopimus umpeutuu ensi vuoden helmikuussa. Työnantajien työmarkkinajohtaja Mika Lappo lupailee julkistavansa työmarkkinatavoitteitaan syyskuun lopussa.
– Kurkistusneuvottelut alkavat joulukuussa. Silloin yritämme selvittää, mitä vastapuoli haluaa ja miten se sopii meidän tavoitteisiimme. Suurempi neuvottelurumba on tammikuussa.
Elintarviketyöntekijöiden SEL jättäytyi ulos kilpailukykysopimuksesta. Myös meijeriala jättäytyi pois. Lappo pitää meijerialaa työnantajalle pienestä koostaan huolimatta merkittävänä liittona.
– Meijerialan poisjääni yllätti. Heidän syynsä oli 24 tunnin työajan pidennys.
Kilpailukykysopimuksen mukaisen 24 tunnin työajan pidennyksen ETL sai vain ammattiliitto PROn sopimukseen. Elintarviketeollisuutta ei kiinnosta työajan pituus vaan sen käyttö.
– Meille tärkeää on työaikojen joustavuus. Totta kai myös työrauha on tärkeä, koska lakko tuntuu heti kaupassa asti.
Juomapuolen työllisyys laski
Elintarviketeollisuuden viennin volyymi kohosi tämän vuoden tammi-toukokuussa 311 061 tonniin ja ylitti selvästi viime vuoden tason. Viennin arvo putosi kuitenkin hieman, koska vietyjen tuotteiden jalostusaste laski.
Myös juomien tuotannossa on ollut vaikeaa. Alkoholiala on jo pitkään kärsinyt korkeasta alkoholiverosta ja sen seurauksena mittavasta alkoholijuomien yksityistuonnista.
Alan työllisyys on supistunut viidenneksen, kun muualla elintarviketeollisuudessa työllisyys on kasvanut 6 prosenttia. Juoma-alan työllisyyttä ja kehitystä rasittaa myös virvoitusjuomavero.
– Kireä verotus näivettää hiljalleen suomalaisia ruokia ja juomia valmistavia yrityksiä. Kilpailua ja kilpailukykyä heikentävä virvoitusjuomavero tulisi jo siirtää historiaan, Heikki Juutinen vaatii.
lehti 