Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto yllättivät torstaina ilmoittamalla hallitustensa hyväksyneen kilpailukykysopimuksen mukaisen ratkaisun. Liittojen työehtosopimus olisi päättynyt ensi vuoden helmikuussa, mutta sen voimassaoloa jatketaan helmikuun 2018 loppuun ilman palkankorotuksia.
Sopimukseen ei kuitenkaan sisälly kikyn mukaista työajan pidennystä. Elinkeinoelämän keskusliitto ei hyväksy sopimusta kikyn kattavuuteen.
Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtajan Tapio Karin mukaan sopimus noudattaa vahvasti kilpailukykysopimuksen henkeä vaikka se ei työajan pidennyksen osalta ole kirjaimellisesti kikyn mukainen.
– Neuvottelemamme paketti ajaa rakennusalalla paremmin niitä asioita, joihin kilpailukykysopimus tähtää.
”Palkankorotuksissa ei realismia”
Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas avasi perjantaina sopimuksen sisältöä.
Sopimukseen ei sisälly palkankorotuksia, niin kuin eivät sisällä muidenkaan alojen jo tehdyt työehtosopimusratkaisut.
”Kun yli 90 prosenttia suomalaisista palkansaajista on tähän mennessä luopunut palkankorotuksistaan, sadat tuhannet jopa alentaneet palkkojaan, ei yksin rakennusalan palkkojen korottaminen olisi ollut realistinen neuvottelutavoite”, hän kirjoittaa liiton verkkosivuilla .
Liitot kannustavat kehittämään yrityksissä uusia palkkausjärjestelmiä, jotka lisäisivät tuottavuutta ja antaisivat työntekijöille mahdollisuuden parempiin ansioihin.
Palkat, urakkatyömääräykset ja urakkatyöhinnat säilyvät entisillään, mutta osapuolet antavat täyden tuen kehitellä yrityksissä tai työmailla uusia tuottavuutta lisääviä keinoja, joiden kautta myös palkkoja voidaan kohottaa.
Työaika ennallaan
Toisin kuin kikyssä, rakennusalalla työaika ei pitene.
Suokkaan mukaan sopimuksessa luetellaan työehtosopimusten jo sisältämiä mahdollisuuksia joustavampiin työaikoihin, mutta mistään uusista määräyksistä ei ole sovittu.
”On turha sopia jotakin uutta, kun entiset aivan tosissaan tehdyt ja molempia osapuolia hyödyttävät työaikamahdollisuudet ovat jääneet käyttämättä.”
Kokeilu vain uusille alalle tulijoille
Liitot kehittivät mallin, jossa ensimmäistä kertaa rakennusalalle saa kokeilla alaa. Aiemmat yritykset nuorten työkokeiluihin valtion palkkatuen turvin ovat Suokkaan mukaan osoittautuneet mahdottomiksi byrokratian ja palkkatukeen varattujen rahojen riittämättömyyden takia.
Aiemmin rakennustöitä tehneet tai ammattikoulutuksen suorittaneet eivät voi osallistua kokeiluun. Heidät pitää palkata työmaille normaalisti työehtosopimusten mukaisesti tai ammattikoulun käyneiden palkkamääräysten mukaisesti.
Ei ohi luottamusmiehen
Kokeilijoista sopivat luottamusmies ja yrityksen edustaja. Jos yrityksessä ei ole luottamusmiestä tai luottamusmies ei halua sopimusta tehdä, kokeilijoita ei yritykseen tule. Kokeilu on mahdollinen myös järjestäytymättömissä yrityksissä, jos näissä on luottamusmies.
Kokeilu kestää tasan puoli vuotta ja sinä aikana sopimus voidaan puolin ja toisin purkaa niin kuin koeaikainen työsopimus. Tällä haluttiin Suokkaan mukaan vähentää yritysten mahdollisesti tuntemaa kokeilijan palkkaamisen riskiä. Myös kokeilija voi päättää sopimuksen, jos tuntee, ettei ala ole häntä varten.
Kokeilusopimus on työsopimus normaaleine velvoitteineen eli työnantaja on vastuussa työsuojelusta sekä eläke- ja muista sosiaalivakuutusmaksuista. Palkka kokeilun ajalta on vähintään 6 euroa tunti ja siihen lisätään kaikki työehtosopimuksen mukaiset lisät, esimerkiksi talonrakennuksessa 18,5 prosentin vuosilomakorvaus ja 7,7 prosentin erillinen palkanosa.
Vain yksi kokeilusopimus
”Palkka on mitoitettu pieneksi, jotta yritykset ottaisivat kokeilijoita palkkalistoilleen. Suurin ja käytännössä ainoa kokeiluun liittyvä riski on, että yritykset eivät ota kokeilijoita töihin. Kun luottamusmiehet ovat kokeilun vartijoita, mahdollisuudet käyttää järjestelmää väärin ovat hyvin vähäiset. Kokeilu myös päättyy 28.2.2018 eikä sitä uusita, jos viritys osoittautuu epäonnistuneeksi”, Suokas toteaa.
Puolen vuoden kokeilun jälkeen sama henkilö ei voi tehdä uutta kokeilusopimusta samaan eikä mihinkään toiseen yritykseen. Töitä voidaan jatkaa normaalissa työsuhteessa työehtosopimuksen mukaisilla ehdoilla.
Suokkaan mukaan kokeilu sopii yhtä hyvin nuorille kuin vanhoille, Suomessa asuville ja maahanmuuttajille.
lehti 