Viime viikolla lausuntokierrokselle lähetetty esitys perustulokokeiluksi sai enimmäkseen tyrmäävän vastaanoton. Esimerkiksi vasemmistoliiton kansanedustajat Li Andersson ja Anna Kontula sanoivat kokeilusta puuttuvan koko perustulon. Laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset jäävät hämärän peittoon, kun kokeiluun arvotaan mukaan vain 2 000 työtöntä, jotka saavat kuukausittain 560 euroa verovapaata tuloa.
– Nyt ollaan kokeilemassa työttömyysturvan perusosan vastikkeettomuutta, ei mitään perustuloa, Kontula sanoi perjantaina.
”Vastaa kysymykseen”
Tutkijapiireistä hallituksen malli sai maanantaina ymmärrystä osakseen. Nyt toteutettava kokeilu on kyllin hyvä, kirjoitti sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Yhteiskuntapolitiikka-lehden blogissa.
Hallitusohjelmassa ei puhuta kokeilun sisällöstä mitään. Siinä sanotaan vain, että se toteutetaan. Myöhemmin on linjattu, että perustulokokeilun tavoitteena on löytää keinoja työssäkäynnin lisäämiseen, ja juuri tähän kysymykseen vuoden alussa alkava kokeilu hakee Hiilamon mukaan vastausta.
Hän pitää jo kokeilulakiesitystä huomattavana saavutuksena, koska ”kokeilun neulominen sosiaaliturvajärjestelmän tilkkutäkin sisään on vaatinut valtavasti työtä. Jo pelkästään perustulon saajien kohderyhmän rajauksessa mainitaan yhteensä 27 eri lakia”.
Esitys osoittaa, miten monimutkainen ja moniulotteinen kokeilu Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä on.
Toimeentulotuki jää huomiotta
Hiilamon mukaan nyt ehdotetussa mallissa perustulon saajien tilanne paranee suhteessa muihin työttömän perusturvan saajiin, mikäli heidän kuukausitulonsa nousevat yli 300 euroa. Tämä johtuu työttömyysturvan suojaosasta. Työttömyysturvan sovitellun päivärahan takia kannustin paranee sitä enemmän, mitä suuremmat tulot työllistyvä työhön saa.
Kokeilun kompastuskivenä hän pitää sitä, ettei työttömän perusturvaa korkeampi perustulo paranna niiden asemaa, jotka saavat toimeentulotukea. Heillä perustulo pienentää toimeentulotukea eikä perustulo muuta tilannetta, jos tulot eivät nouse tuntuvasti. Vuonna 2012 viidesosa työttömän peruspäivärahan saajista ja kolmasosa työmarkkinatuen saajista oli toimeentulotuen asiakas.
”Tätä problematiikkaa ei lakiesityksessä avata lainkaan, vaikka kyseessä on keskeinen tekijä mm. koeryhmän satunnaistamisessa”, Hiilamo kirjoittaa.
Hän kuitenkin huomauttaa, että tämän kokeilun jälkeen voidaan tehdä uusia. Perustuloa ei tarvitse toteuttaa kertaheitolla.
”Mikään ei estä toisia kokeiluja”
Myös Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Roope Uusitalo on sitä mieltä, ettei kaikkia asioita tarvitse kokeilla kerralla.
”Kelan työttömiin rajautuminen ja siten vaikkapa opiskelijoiden, kotiäitien ja freelancereiden poisjättäminen on sekin varsin perusteltua. Rajautumalla kapeammin määriteltyyn homogeenisempaan kohdejoukkoon saadaan tätä ryhmää koskevista tuloksista tarkempia. Mikään ei estä tekemästä myöhemmin uusia erilaisiin kohdejoukkoihin kohdistuvia kokeiluja – kunhan kohdejoukon myöhempiä vaiheita voidaan luotettavasti seurata”, hän kirjoittaa Akateemisessa talousblogissa.
2 000 työttömän kokeilujoukko ei Uusitalon mielestä ole liian pieni, koska heitä voidaan verrata kaikkiin muihin Kelan etuuksia saaviin työttömiin.
lehti 