Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula pelkää, että hallituksen kaavailemat korotukset rikesakkoihin ja lehtitiedoissa mainittu rikesakkokynnyksen madaltaminen vaarantavat oikeuslaitoksen uskottavuuden. Kontula jätti tänään kirjallisen kysymyksen sakkojen määräytymisperusteista.
– Oikeusvaltiossa rangaistukset eivät voi perustua talouden nousu- ja laskusuhdanteisiin. Kaavailut rikesakkojen nostamiseksi ja rikesakkokynnyksen madaltamiseksi ovat esimerkkejä siitä, miten käy, kun budjettitavoitteet lähtevät ohjailemaan oikeudenkäyttöä, Kontula sanoo.
Hallitus tuplasi rikesakot vuoden 2016 alussa tavoitteenaan nostaa rikesakkokertymää. Sakkojen korotukset perustuvat hallitusohjelmaan ja ovat osa julkisen talouden sopeutustoimia. Korotusten odotettiin nostavan rikesakkokertymän 38–45 miljoonaan euroon vuodessa, mutta kasvua oli vain miljoona euroa viime vuodesta. Nyt suunnitteilla onkin uusi korotus sakkokertymän kasvattamiseksi.
Rima jo valmiiksi alhaalla
– Oikeusvaltiossa on olemassa vakiintuneet pelisäännöt, joilla rangaistuksista päätetään. Valtion alijäämäinen budjetti ei kuulu hyväksyttäviin rangaistusperusteisiin. Kutsuisin tätä rimanalitukseksi, ellei rima olisi jo valmiiksi niin alhaalla, ettei sieltä oikein mahdu enää limboamaan, Kontula sanoo.
Kontula korostaa, että sakkojen ensisijaisena tehtävänä on kannustaa lainkuuliaiseen käyttäytymiseen, toissijaisesti rangaista lain rikkojia. Sen sijaan valtion alijäämäinen budjetti ei kuulu hyväksyttäviin rangaistusperusteisiin.
– Mikäli autoilijat halutaan paikkaamaan budjettivajetta, on se tehtävä säätämällä autoiluun liittyvää verotusta.
lehti 