Suomalaiset tasa-arvojärjestöt etsivät satavuotiaan Suomen kunniaksi sataa konkreettista tekoa tasa-arvon edistämiseksi. Naisjärjestöjen keskusliiton puheenjohtajan Eva Biaudet’n mukaan hanke on virallinen osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta.
– Sukupuolten välinen tasa-arvo on merkinnyt Suomelle enemmän kuin suurmiehet. Juhlavuoden ohjelmakin näytti aika miesvaltaiselta, Biaudet perusteli järjestöjen hanketta.
Hänen mielestään tasa-arvo kuuluu suomalaisten perusarvoihin ja sisältyy Suomi-kuvaan maailmalla.
– Me haluamme, että naisetkin voivat kokea olevansa osa tätä juhlaa. Tasa-arvon ja naisten on oltava näkyvästi esillä juhlavuonna, Biaudet vaati järjestöjen yhteisessä 100 tasa-arvotekoa -seminaarissa Helsingissä keskiviikkona.
Myös Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Tanen puheenjohtaja Sari Raassina ihmetteli miesvaltaista satavuotisjuhlaa.
– Tavoitteenamme ei ole löytää naissankareita. Riittää, että naiset toimivat hienosti ihan tavallisessa arjessa. Ei tämä ole vain pienen naisjoukon, vaan meidän kaikkien yhteinen asia, Raassina totesi.
– Vaikka tavoitteemme on sata tasa-arvotekoa, ei haittaa, jos niitä löydetään enemmän. Jos löytyy tuhat, niin sehän on hyvä, Raassina nauratti seminaariyleisöä.
Yhteiset tavoitteet
Biaudet’n mukaan tasa-arvotekohankkeessa on yhtenäiset tavoitteet.
– Meillä on kunnianhimoinen tavoite, että naiset voisivat olla kaikilla elämän osa-alueilla oikeasti tasa-arvoisia.
Poliittisten naisjärjestöjen kattojärjestön Nytkis ry:n puheenjohtajan Tiina Tuomelan mukaan tärkeintä on puuttua sukupuolivaikutukseen työelämässä.
– Naiset pitää huomioida työelämässä tasaveroisina miesten kanssa. Nytkis järjestää maakuntakiertueen ennen kunnallisvaaleja. Houkuttelemme naisia ehdolle ja kuntiin töihin, Tuomela kertoi.
Tane ja Naisjärjestöjen keskusliitto haastoivat keskiviikkona järjestöjä ja yrityksiä mukaan etsimään tai esittelemään tasa- arvotekoja.
Järjestöjen yhteisessä tiedotteessa toivotaan tasa-arvotekoja, jotka ovat lisänneet jollakin konkreettisella toimella miesten ja naisten välistä tasa-arvoa suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Naisten merkitys suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa on niin itsestään selvä, että se unohtuu. Maailman ensimmäiset vaaleilla valitut naiskansanedustajat olivat suomalaisia. Tasa-arvolakien täyttäminen vaatii kuitenkin edelleen työtä, Raassina sanoi.
lehti 