”Jo alkuvaiheessa fiksuimmat patruunat pitivät työväestään huolen”
Suomalainen työsuojelu alkoi teollisuudesta 120 vuotta sitten, vuonna 1889, kun keisari antoi asetuksen ”teollisuusammateissa olevain työntekijäin suojelemisesta”.
Maanantaina alkaneen Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviikon kantavana teemana on korostaa riskinarvioinnin tärkeyttä kaikilla työpaikoilla. Marras-joulukuussa järjestetään työsuojeluvaltuutettujen vaalit.
– Työsuojelutoiminta alkoi, kun teollisuusväkeä oli palkattu ja tapahtui liian paljon vakavia työtapaturmia. Myös ammattitaudit alkoivat yleistyä, Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja Jorma Löhman selittää.
Alkupäässä heräsivät Löhmanin mukaan ”fiksuimmat patruunat”, jotka pitivät muutoinkin huolta omasta väestään.
Henkinen rasitus tuli myöhemmin
Vuonna 1930 säädettyä työturvallisuuslakia pidetään ensimmäisenä askeleena kohti kattavaa työsuojelusäännöstöä. Vuonna 1958 säädettiin uusi laki, joka sisälsi maininnan myös työterveyshuollosta. Se mahdollisti lääkärintarkastusten määräämisen työaloille, jotka aiheuttivat erityistä sairastumisen vaaraa.
Löhmanin mielestä työsuojelulla on saavutettu 120 vuoden aikana paljon.
– Vuosien aikana on karsittu epäterveellisiä ja vaarallisia töitä, joissa ihminen ei pystyisi työskentelemään lähellekään eläkeikää.
Myöhemmin työsuojelu levisi teollisuudesta sektorille ja palvelualoille.
– Samalla työhön on tullut enemmän henkisiä rasitustekijöitä. Ne muuttivat työsuojelun fokusta, niihin pitää pistää enemmän panoksia.
Toimintaa voidaan kehittää fiksummaksi
Palkansaajat sanovat työsuojelulle kyllä, mutta miten työnantajat asiaan suhtautuvat?
– Yleisesti ottaen myönteisesti. Työsuojelu on muuttunut entistä enemmän toiminnan kehittämiseksi työpaikoilla.
Työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet haluavat viedä yritystoimintaa eteenpäin ja kehittää sitä fiksummaksi ja tuottavammaksi, jotta työpaikat säilyisivät ja jotta työnteko sujuisi hyvin.
Tässä törmätään Löhmanin mukaan kuitenkin kynnykseen, hyväksyykö työnantaja palkansaajat aidosti kehittäjäosapuoleksi.
– Ja hyväksyvätkö työntekijät, että työsuojeluvaltuutettu kehittää aidosti yritystoimintaa.
Työterveyshuoltoa ei aina osata käyttää
Työterveyshuollon tehtävä on ehkäistä työpaikan työsuojeluongelmia. Aina tämä ei kuitenkaan toimi.
– Työterveyshuolto on usein ulkoistettu työterveysyrityksiin, jotka toimivat samaan aikaan monen työpaikan kanssa. Niinpä työterveyshuolto ei pysty tuntemaan organisaatioiden oikeita ongelmia tai hoitamaan ennakoivaa toimintaa.
Löhmanin mukaan työyhteisötkään eivät osaa käyttää työterveyshuoltoa siihen, mihin pitäisi.
– Työterveyshuoltoa käytetään enemmän jälkihoitoon eli sairaanhoitoon, mutta se pystyisi antamaan fiksuja näkemyksiä toiminnan kehittämiseen.
lehti 