Palkansaajien tutkimuslaitos PT ennustaa Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 1,1 prosentilla ja ensi vuonna 1,3 prosentilla. Kasvun painopiste on siirtymässä kotimaisesta kulutuksesta vientiin.
Kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa PT:n mukaan yksityisen kulutuksen kasvua.
Viennin kasvua ei ole tapahtunut ja ennustepäällikkö Eero Lehdon mukaan sitä joudutaan vielä odottamaan. Kuitenkin ensi vuonna vientiä vahvistaa kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia 3,5 prosentilla työtuntia kohti. Jo tänä vuonna työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihin.
Suomen kustannuskilpailukyky on Lehdon mukaan parantunut selkeästi. Teollisuustuotanto on elpynyt kesäkuusta lähtien ja teollisuuden luottamus tulevaisuuteen on kohentunut.
– Ensi kertaa pitkästä aikaa ennusteeseen sisältyy positiivinen riski, Lehto totesi talousennusteen julkistustilaisuudessa.
Mahdollisuus ennustettua parempaan talouskehitykseen liittyy Venäjän nousuun taantumasta öljyn hinnan nousun myötä. Se saattaa olla odotettua nopeampaa.
Lisäksi Suomi on päässyt yli taloutta kohdanneista negatiivisista shokeista, kuten Nokian matkapuhelinliiketoimen alasajosta ja metsäteollisuuden lamaannuksesta.
Investoinnit ovat kasvussa. Tänä vuonna niiden arvioidaan kasvavan 3,2 ja ensi vuonna 2,8 prosenttia.
Verokevennyksistä apua
Nimellisansiot nousevat ensi vuonna yhdellä prosentilla, vaikka kilpailukykysopimuksen mukaan valtakunnalliset työehtosopimukset tehtiin ilman palkankorotuksia. Nimellispalkkojen nousun syynä ovat palkkaliukumat.
Reaalipalkkojen PT ennustaa jäävän ensi vuonna tämän vuoden tasolle. Tänä vuonna ne kasvavat yhdellä prosentilla.
Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen arvioidaan ensi vuonna nousevan verokevennysten ansiosta yhdellä prosentilla.
Työttömyyden tutkimuslaitos arvioi alenevan tänä vuonna puolella prosenttiyksiköllä 8,9 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen 8,7 prosenttiin.
Devalvaation matkiminen epäonnistunut
Politiikkasuosituksissaan PT kehottaa siirtämään katseen pidemmälle tulevaisuuteen. Osaamista tulisi vahvistaa koulutuksella ja tukea pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoimintaa.
– Hallituksen politiikka on ollut päinvastaista, Lehto totesi.
Finanssipolitiikka on Lehdon mukaan kireää toisin kuin EU-maissa yleensä.
– Suomessa talouspolitiikka on imitoinut devalvaatiota, mutta huonosti. Suurin osa hyödystä on mennyt suljetulle sektorille.
lehti 