Unkari äänestyttää kansaa pakolaisista

Kello oli viisi aamuyöllä 1. kesäkuuta, kun yhdeksän hengen pakolaisjoukko yritti ylittää rajan Serbiasta Unkariin. Salakuljettaja kuljetti joukon veneellään Tiszajoen yli Unkarin puolelle paikkaan, jossa vesi ulottui heitä rintakehään asti. Joukko joutui kuitenkin Unkarin poliisien kynsiin.

Kertomusten mukaan poliisi ei antanut joukon nousta rantaan. Poliisit heittelivät pakolaisia erilaisilla esineillä, kaasuttivat ja lopulta usuttivat koirat pakolaisten kimppuun, jotta pakolaiset eivät pääsisi nousemaan rantaan.

Syyriasta Eurooppaan paennut Abdullah al-Hwaish katsoi, kuinka hänen isoveljensä yritti saada hengitettyä kaasun läpi. Kaasun, jota leijui sankkana pilvenä joukon yllä aamuisella joella. Pian Abdullah al-Hwaishin veli Farhan Al-Hwaish oli kadonnut.

Kaksi päivää myöhemmin Farhanin ruumis löydettiin Tiszajoesta.

Unkarin Helsinki-komitea edustaa Abdullah al-Hwaishia hänen turvapaikkahakemuksensa käsittelyssä ja virallisessa tutkinnassa hänen veljensä kuoleman syistä. Helsinki-komitean tiedottaja András Léderer on huolissaan pakolaisten turvallisuudesta raja-alueilla.

Unkarin Helsinki-komitea on 1989 perustettu kansalaisjärjestö, jonka päämääränä on Unkarin demokraattisen kehityksen ja ihmisoikeuksien edistäminen.

– Olemme saaneet todella hälyttäviä raportteja ja niiden määrä on kasvussa. Tämä on uusi ilmiö ja poikkeaa siitä, miten Unkarissa toimittiin tämän vuoden toukokuuhun asti. Tällaista ongelmaa ei ollut vielä viime vuonna. Kaltoinkohtelua kyllä, mutta ei fyysistä pahoinpitelyä, eikä todellakaan tässä mittakaavassa. Se on iso ongelma.

Lisää aitaa tehdään

Heinäkuun 5. päivänä tuli voimaan laki, jonka mukaan poliisilla on lupa ottaa kiinni ja saattaa takaisin aidan toiselle puolelle kuka tahansa, joka jää kiinni enintään kahdeksan kilometrin päässä raja-aidasta. Unkarin Helsinki-komitea on saanut paljon ilmiantoja uuden lain toteuttamiseen liittyvästä väkivallasta, mutta tapauksia on vaikea todistaa.

Lédererin mukaan tapaukset osoittavat, etteivät Unkarin viranomaiset tee minkäänlaista arviointia ihmisten tilanteesta. Saman rankan kohtelun kohteeksi joutuu niin raskaana oleva, lapsi kuin liikuntarajoitteinenkin. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on julkaissut raportin aidan ympärillä tapahtuvasta väkivallasta.

– Nämä ihmiset eivät voi muuta kuin yrittää uudestaan senkin uhalla, että heidät palautetaan, pahoinpidellään tai pitää vain jonottaa pääsyä transit-alueelle, vaikka odottelun kestoa on mahdotonta arvioida, kertoo tiedottaja.

Vuonna 2015 Unkari rakensi aidan Serbian ja Kroatian rajalle. Pääministeri Viktor Orbán kertoi viime kuussa suunnittelevansa uuden aidan rakentamista eteläiselle Serbian vastaiselle rajalle aiemman aidan jatkeeksi.

Lisäksi Unkarin hallitus on ajanut läpi useita lakimuutoksia, joilla on heikennetty pakolaisten oikeuksia ja ihmisoikeuksia. Esimerkiksi kumiluotien ja kyynelkaasun käyttö on sallittu raja-alueilla. Unkarin hallitus on lopettanut myös kotouttamistuen niille pakolaisille, joille on myönnetty turvapaikka.

– Kesäkuuhun mennessä 252 ihmistä oli saanut päätöksen jonkinlaisesta kansainvälisestä suojelusta Unkarissa. Suurin osa heistä päätyy lopulta asunnottomien majapaikkoihin, koska heille ei ole tarjolla mitään kotoutumistukea. Heille ei enää edes opeteta unkarin kieltä.

Aiemmin he pystyivät hakeutumaan unkarilaisen kotoutumisjärjestelmän piiriin. Se tarjosi tietyin ehdoin kuukausittaisen tuen, jonka avulla he pystyivät etsimään töitä tai yöpymispaikan, koska sitä ei tarjota sen jälkeen kun status on varmistunut ja he joutuvat jättämään leirit, kertoo Léderer.

Ei turvallinen pakolaisille

Huhtikuussa Suomen korkein hallinto-oikeus kumosi maahanmuuttoviraston ja Helsingin hallinto-oikeuden päätökset, joilla afganistanilainen turvapaikanhakija oli määrätty käännytettäväksi Unkariin. Korkein hallinto-oikeus linjasi, ettei turvapaikanhakijoita tule palauttaa Dublin-sopimuksen mukaisesti Unkariin, sillä palauttaminen Unkariin ei estäisi häntä joutumasta epäinhimillisen ja halventavan kohtelun kohteeksi.

– Emme ikinä kommentoi muiden maiden oikeuksien päätöksiä. Eikä yksittäisten tapausten päätöksistä voi tehdä yleistyksiä, kommentoi Unkarin hallituksen tiedottaja Zoltán Kovács Suomen korkeimman hallinto-oikeuden linjausta.

Kovácsin mukaan Euroopassa ei ole pakolaiskriisiä, vaan siirtolaiskriisi.

– Pakolainen on lainopillinen status. Yleiskielessä sanaa voi käyttää, mutta koska suurin osa heistä ei jää tänne, on turha kutsua heitä tuon lainopillisen sanamuodon mukaisesti EU:ssa. On täysin mahdotonta hyväksyä, että siirtolaiset saapuvat EU:hun laittomasti, ilman papereita ja ilman kuria. Se tosiasia, että joku pakenee Syyriasta, ei tarkoita että hänellä olisi oikeus turvapaikkaan Euroopassa, vakuuttelee Kovács.

– Tämä on syy siihen, että olemme ottaneet näitä keinoja käyttöön, mukaan lukien aidan pystyttämien, rajavartioinnin lisääminen sekä uudet lait, joilla yritämme löytää keinoja hoitaa laiton maahanmuutto.

Hallitus kampanjoi

Ensi sunnuntaina 2.10. Unkarin hallitus järjestää kansanäänestyksen, jossa kysytään ”Haluatko Euroopan unionin voivan määrätä ei-unkarilaisten kansalaisten pakollisesta sijoittamisesta Unkariin ilman parlamentin hyväksyntää”.

Orbánin puolue Fidesz on käyttänyt huomattavia summia mainoksiin, joilla unkarilaiset yritetään saada liikkeelle äänestämään kansanäänestyksessä ”ei”.

Budapestissa kadut ovat täynnä Fideszin mainoksia ja paikallisten mukaan olympialaisia oli vaikea seurata, sillä Fideszin tv-mainokset katkaisivat jatkuvasti lähetyksen.

Unkarin Helsinki-komitean tiedottajan mukaan kansanäänestyksen kysymyksenasettelu on järjetön.

– Unkarin laki sanoo hyvin selkeästi, että kansanäänestyksen voi järjestää vain kysymyksissä, jotka kuuluvat Unkarin parlamentin päätösvallan alaisuuteen, poikkeuksena budjettikysymykset. Tämä kysymys ei niihin kuulu.

Léderer sanoo, ettei kansanäänestyksen tuloksella ole mitään merkitystä lainsäädännön näkökulmasta. Oli se mikä tahansa, siitä ei seuraa minkään lain säätämistä, muuttamista tai kumoamista.

EU:n tuet kelpaavat

Pääministeri Orbán on jo vuosia käyttänyt kovaa kieltä Euroopan unionista. Tuet kuitenkin kelpaavat. EU:n kuluvalla budjettikaudella, joka päättyy vuoteen 2020, Unkari saa 21,5 miljardia euroa koheesiopolitiikan alaista tukea.

EU:n petostentorjuntaviraston keväällä julkaistun raportin mukaan Unkari on EU-tukien väärinkäytöksissä EU-maiden kärkeä. Pääministerin lähipiiri on hyötynyt suuresti EU-tuista.

Orbán pyrkii kansanäänestyksellä nousemaan Euroopan tasolla EU-politiikkaa linjaavien poliitikkojen joukkoon, hän haluaa johtaa kapinaa EU-komission esittämiä kiintiöitä vastaan. Zoltán Kovács kiistää kuitenkin kansanäänestyksessä olevan kyse EU-vastaisuudesta.

– Maahanmuutto on vain yksi asia. Ei pidä tehdä virhettä ja luulla, että unkarilaiset ovat tyhmiä, vain koska heillä on eri näkemys maahanmuutosta. Ei pidä ajatella, että ratkaisumme tilanteeseen, kansanäänestys sekä Brysselin käskyjen vastustaminen olisi Euroopan vastustamista.

Kovács uskoo, että sama virhe tehtiin Brexitin suhteen, kun tavallisia brittejä kutsuttiin tyhmiksi sen vuoksi miten äänestivät. Hän uskoo tämän olleen osoitus tietämättömyydestä sen suhteen, miten politiikka toimii ja millainen ilmapiiri Euroopassa on.

– Se, että olemme eri mieltä tietyistä politiikan kysymyksistä, ei tarkoita että olisimme antieurooppalaisia. Itse asiassa uskomme vanhojen arvojen säilyttämisen ja paluun järkevämmän eurooppalaisen politiikan pariin maahanmuuton ja talouden kaltaisissa kysymyksissä tuovan meille toisenlaisen Euroopan kuin se, mihin kehityssuuntaan tällä hetkellä olemme menossa.

Zoltán Kovács perustelee kansanäänestystä sillä, että se auttaa selvittämään, mitä unkarilaiset ajattelevat kiintiöistä. Kansanäänestyksen vastustaminen on hänen mielestään epädemokraattista.

Helppo levittää hysteriaa

Unkarin hallitus on arvostellut Unkarin Helsinki-komiteaa siitä, että järjestö kehottaa unkarilaisia äänestämään tyhjää protestina kansanäänestykselle.

– Kyllä teemme niin, koska kysymys on tyhmä eikä siitä alun perinkään olisi pitänyt järjestää kansanäänestystä. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä ratkaisuja pakolaiskriisiin kansallisella tasolla, EU-tasolla tai kansainvälisellä tasolla voisi ajatella, sanoo András Léderer.

Viime vuoden kesällä media pystyi kertomaan kriisistä yksittäisiä tarinoita.

Nyt suurin osa Unkarissa oleskelevista pakolaisista on lukittuna säilöissä tai suljetuissa keskuksissa. Vähäisempi määrä ihmisiä on avoimissa vastaanottokeskuksissa, joista he useimmiten yrittävät jatkaa matkaa länteen.

– Unkarilaiset eivät enää näe pakolaisia päivittäisessä elämässään. On helppo levittää hysteriaa, luoda väitteitä, joiden mukaan turvapaikanhakijat ovat samaan aikaan sekä laittomia maahanmuuttajia, elintasopakolaisia että terroristeja.

– Tietysti se uppoaa aika hyvin, jos kyseessä on marginalisoitu ryhmä, joka ei ole edustettuna mediassa tai muuten julkisessa tilassa. Tavallisilla ihmisillä ei ole kokemuksia, jotka olisivat ristiriidassa propagandan kanssa, toteaa Léderer.