SAK:n hallitus sai maanantaina selonteon työllisyystyöryhmän erimieliseksi jääneestä loppuraportista.
Suomen suurimman palkansaajakeskusjärjestön puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa työryhmän toimeksiannon olleen alun perinkin työttömille ankara:
– Olemme toistuvasti painottaneet, ettei SAK lähtenyt työryhmään karsimaan työttömien toimeentuloa, vaan nopeuttamaan työllistymistä. Ehdotettu työttömyysturvan uudistus kuitenkin heikentäisi toimeentuloa merkittävältä osalta työttömiä ja asettaisi heidät eriarvoiseen asemaan.
Akava puolestaan on erittäin pettynyt tapaan, jolla työttömien omaan aktiivisuuteen suhtaudutaan työllisyystyöryhmän toimeksiannossa ja raportissa. Työryhmän esittämässä mallissa ei Akavan mukaan huomioida millään tavalla työttömän omatoimista työnhakua. Myöskään opiskeluun tai osaamisen kehittämiseen ei haluta ottaa kantaa.
Uudet avaukset puuttuivat
Työryhmässä ei SAK:n Elorannan mukaan ollut löydettävissä uusia avauksia työttömien palvelujen lisäämiseksi.
– Ehdotusta ei voitu tehdä esimerkiksi koulutusmahdollisuuksien parantamisesta. Tämä on huolestuttavaa tilanteessa, jossa työmarkkinoiden muutos hävittää ammatteja ja synnyttää tilalle uusia.
Eloranta korostaa, että SAK ei pidä järkevänä suuntaa, jossa työttömyyteen liittyvää byrokratiaa lisättäisiin. Byrokratialoukkujen purkamiseksi SAK on esittänyt muun muassa karenssijärjestelmän uudistamista.
Eloranta kysyykin, että mihin unohtui työtön.
– On ongelmallista, että samaan aikaan ei ollut mahdollista tarkastella nykyistä karenssijärjestelmää, vaan tosiasiassa rakennetaan olemassa olevan rinnalle toista järjestelmää. Tämä monimutkaistaisi työttömyysturvaa entisestään.
Tilaisuus yksinkertaistaa
Hallitus on jo päättänyt, että jatkossa jokainen työtön haastatellaan kolmen kuukauden välein. Työryhmän ehdotuksessa aktiivisuuden toteaminen olisi kuitenkin jäänyt työttömyyskassojen ja Kelan tehtäväksi ja tyystin irralleen haastatteluista.
– Työttömyysturvan ja karenssien yksinkertaistamiseen olisi nyt erinomainen tilaisuus, kun työttömien palvelujen järjestämistä valmistellaan osana maakuntauudistusta, Eloranta huomauttaa.
SAK:n puheenjohtaja muistuttaa myös, että osana kilpailukykysopimusta hallitus luopui ansiosidonnaisen työttömyysturvan 120 miljoonan euron lisäleikkauksesta. Lisäksi hallituksen edellinen ansioturvaan tekemä sadan päivän lyhennys on vielä eduskunnan käsiteltävinä, eikä sen vaikutusta työllistymiseen ole vielä todennettu.
Akava arvostelee rahattomia omavastuupäiviä
Akavan mukaan työttömällä on mallissa rahattomia omavastuupäiviä. Ne muuttuvat korvauspäiviksi, jos hän on ollut edeltävän kolmen kuukauden aikana töissä vähintään 18 tunnin ajan neljän viikon aikana tai osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin viiden päivän ajan. Jos nämä ehdot eivät täyty, työtön menettää yhden korvauspäivän kuukaudessa ja työttömyysturvan taso laskee 4,65 prosenttia.
Akava pitää erittäin suurena ongelmana, että omavastuupäivien lisäämiseltä ei voi välttyä aktiivisellakaan omatoimisella työnhaulla.
– Erityisesti korkeakoulutetut työttömät eivät jää vain TE-toimistojen avun varaan, vaan etsivät töitä ja pyrkivät pitämään osaamistaan yllä itse aktiivisesti. Tämän huomiotta jättäminen ei parhaalla tahdollakaan sanoen ole nykyaikaa, sanoo Akavaa työryhmässä edustanut ekonomisti Heikki Taulu.
EK:n nuiva suhtautuminen ihmetyttää
Akava ihmettelee erityisesti Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n nuivaa suhtautumista työttömien opiskeluun ja osaamisen lisäämiseen.
– Kun aloja häviää ja uusia syntyy tilalle, on aivan ehdottoman tärkeää, että niin työssä olevien kuin työttömien osaamista ja koulutusta täydennetään jatkuvasti. Osaavat työntekijät ovat Suomen menestyksen kulmakivi. On hyvin vaikea ymmärtää, miksi työttömien koulutuksen lisäämistä vastustetaan, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.
Akava pitää omavastuupäivien lisäämisen kriteereitä epäoikeudenmukaisena ja epätasa-arvoisena niitä työnhakijoita kohtaan, joille ei tarjota työllistymistä edistävää palvelua ja jotka eivät aktiivisesta työn hakemisesta huolimattakaan onnistu työllistymään ehdot täyttävällä tavalla. Työnhaun riittävä aktiivisuus voitaisiin todentaa esimerkiksi kolmen kuukauden välein tapahtuvan haastattelun yhteydessä.
Akava vaatii maan hallitusta parantamaan työttömien opiskelumahdollisuuksia.
– Akava esitti jatkuvasti, että työryhmä olisi ottanut selvästi kantaa vähintään sen puolesta, että opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi käynnistettäisiin selvitys. Hallituksen on otettava koppi tästä, jos aiomme parantaa Suomen kilpailukyvyn kivijalkaa. Nyt olisi tärkeintä keksiä positiivisia porkkanoita, joilla työttömiä kannustetaan töihin ja kehittämään osaamistaan. Valitettavasti meillä tehdään päinvastoin, Fjäder ihmettelee.
lehti 