Muutama vuosi sitten perustulo oli poliittisesti täyttä utopiaa. Sitä kannattivat vain vasemmistoliitto ja vihreät, mutta muutamassa vuodessa ilmapiiri on muuttunut. Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kannatti alueellista perustulokokeilua jo eduskuntavaalien alla.
Hallitus on tehnyt esityksen kahden vuoden perustulokokeilusta. Sen pitäisi käynnistyä ensi vuoden alussa. Kokeiluun pääsee mukaan noin 2 000 työtöntä, jotka saavat Kelasta työttömyyskorvauksensa. Käteen tulee verottomana 560 euroa kuukaudessa.
Hallituksen kokeilumalli ja itse kokeilukin on osin vesitetty. Mukaan otetaan vain työttömiä. Vasemmistoliiton mallissa perustulo annettaisiin jokaiselle suomalaiselle, mutta hyvin toimeentulevilta se sulaisi pois progressiivisen verotuksen kautta. Verotuksen kautta voidaan ratkoa perustulon ongelmaa eli kalleutta, jolla hanke on hanke on torpattu 80-luvulta lähtien.
Hallituksen kokeilua pohjustanut työryhmä esitti kokeilua, joka olisi kohdentunut pienituloisiin kotitalouksiin. Satunnaisotannalla olisi poimittu kokeiluun osallistuvat työttömistä, työllisistä, itsensä työllistäjistä, mikroyrittäjistä sekä pätkä- ja silpputyötä tekevien joukosta.
Tällä otannalla olisi saatu tietoa laajasta perustulomallista, jos myös otanta olisi ollut vähintään 10 000. Nyt myös nuorimmat ikäluokat jäävät kokeilun ulkopuolelle, koska se rajoitetaan 25–58-vuotiaisiin.
Vesitetty kokeilu kertoo peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavien työllistymisestä. Hallitukselle perustulo kokeiltavassa muodossa näyttääkin olevan yksi keino purkaa tuloloukkuja.
Oikeiston tavoitteen perustulolle kertoi suorasanaisesti muutamia viikkoja sitten Sammon, Nordean ja UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos.
Hän haluaa synnyttää ”oikeudenmukaisen perustulomallin”, joka mahdollistaa työn vastaanottamisen nykyisiä työehtoja matalammilla palkoilla. Wahlroos haluaa purkaa perustulolla kannustinloukkuja. Hänestä ay-liikkeen ajama palkkatulo, jolla tulisi toimeen, on nykymaailmassa vain kaunis ajatus.
Universaali ja ilman ehtoja maksettava perustulo helpottaisi aidosti ihmisten elämää ja sosiaaliturvan sovittamista työhön. Ihmiset sinnittelevät arjessa, jossa pätkätyöt, itsensä työllistämisjaksot tai mikroyrittäjyys lomittuvat työttömyyden tai opiskelun kanssa.
Esimerkiksi itsensä työllistävien määrä on lisääntynyt noin 120 000:lla 157 000:een viidentoista vuoden aikana. Koko ajan kasvava joukko ihmisiä taiteilee työntekijän ja yrittäjyyden harmaalla vyöhykkeellä heikon sosiaaliturvan varassa.
Heidän asemaansa perustulo auttaisi paremmin kuin sosiaali- ja työttömyysetuuksiensa parantaminen tilkitsemällä nykyistä sosiaaliturvaa.
Joillekin työttömille kokeilu saattaa olla lottovoitto, jos hän saa kunnon palkalla työtä. Mutta jo nyt mallin mukainen perustulo on arvioitu liian kalliiksi. Tällä perusteella perustulo on torpattu jo vuosikymmeniä.
Pahasti näyttääkin, että hallitus hoitaa huonolla kokeilulla perustulon marginaaliin. Hautautuuko perustulo huonon kokeiluasetelman vuoksi taas vuosikymmeniksi? Tämä on pelättävissä.
Kokeilun lähtökohdat ovat liian rajalliset. Tulokset jäävät kapeiksi, ja kokeilulla saadaan vain raapaistua todellisia vaikutuksia.
Toinen laajasti käytetty vastaväite on, että perustulo laiskistaa. Tätä viljellään erityisesti ay-liikkeessä. Tämä ajattelu on ohjannut hallituksia etenkin 90-luvun laman ajoista saakka. Myös Sipilän hallitus uskoo työttömyysturvan heikentämisen ja työttömien kurittamisen synnyttävän työhaluja.
Perustulo on elänyt ideana yhteiskunnallisessa keskustelussa Suomessakin jo 80-luvulta lähtien. On sääli, että sitä ei kokeilla kunnolla.
lehti 