SAK:n uusin työolobarometri osoittaa, että aloitepalkkioita maksavilla työpaikoilla työntekijät esittävät kehittämisehdotuksia peräti neljä kertaa useammin kuin työpaikoilla, jotka eivät palkitse aloitteista. Myös tulospalkkaus kannustaa kehittämään työmenetelmiä, tuotteita tai palveluita.
Työolobarometristä ilmenee kuitenkin, että aloitteellisuuteen kannustavia organisaatioita on toistaiseksi vähän. Vain 17 prosenttia SAK:laisista työskentelee työpaikalla, joka maksaa aloitteista palkkioita. Kehittämisehdotuksia tehneistä ainoastaan 14 prosenttia sai työolobarometrin mukaan palkkion, vaikka kaksi kolmesta työntekijöiden tekemästä ehdotuksesta johti toimenpiteisiin työpaikalla.
– Työntekijät ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita. Jotta asiantuntijuus saadaan entistä tehokkaammin käyttöön, kannattaa työpaikoilla sopia henkilöstön kanssa paikallisesta palkitsemisjärjestelmästä, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila ehdottaa.
Hän painottaa, että tuottavuusloikan tae ei ole työehtojen tai palkkojen heikennys, vaan kannustimet.
– Tuottavuus nousee useimmiten jo sillä, että työpaikalla sujuvoitetaan työntekoa, palveluja ja prosesseja.
Antilan mukaan Suomessa on valtavan paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia uusiin innovaatioihin. Kaikki kehittämisideat olisi työpaikoilla syytä saada esiin ja käyttöön. Näistä ideoista syntyy se ”tuottavuusloikka”, jolla Suomi nousee.
Barometrin perusteella työntekijät tekevät mielellään aloitteita. SAK:laisten liittojen jäsenistä 40 prosenttia on viimeksi kuluneen vuoden aikana tehnyt työpaikallaan ehdotuksia kehittääkseen omaa työtään. Noin joka kolmas on tehnyt kehittämisehdotuksia parantaakseen työnantajan tuotteita tai palveluita.
– Olenkin varma, että nykyisten aloitteiden määrä olisi jopa kaksinkertaistettavissa nykyisestä, kunhan ihmisiä vain palkittaisiin useammin aloitteiden tekemisestä, sanoo Antila.
Tyytymättömyys vaikutusmahdollisuuksiin lisääntyy
Työolobarometri paljastaa myös, että neljännes SAK:laisista on enemmän tai vähemmän tyytymätön mahdollisuuksiinsa vaikuttaa työssään. Tyytymättömien joukko on yli kaksi kertaa suurempi kuin pari vuotta sitten. Kehitysehdotuksia tekevät juuri ne työntekijät, jotka ovat tyytyväisiä vaikutusmahdollisuuksiinsa.
Antila pitää vaikuttamismahdollisuuksia ”työelämän kuumemittarina”. Kokemus riittämättömistä vaikutusmahdollisuuksista viestii tyypillisesti monista muistakin työelämän ongelmista työpaikoilla.
– Pelkäänpä siis juuri nyt, että vaikutusmahdollisuuksien väheneminen on signaali työelämän polarisoitumisesta. Hyvien ja huonojen työpaikkojen välinen ero on kasvamassa. Hyvät toimivat entistäkin paremmin ja huonot aiempaakin huonommin.
lehti 