Terveyskeskuksen lääkärin vastaanottokäynnistä kolahtaa lasku eri loppusummalla eri puolilla Suomea. Kaikissa kunnissa laskua ei tule lainkaan, ilmenee THL:n terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyjä selvittäneestä kyselytutkimuksesta.
Kunnat voivat itse päättää erilaisten terveyskeskuspalvelujen maksut, kunhan ne eivät ylitä Valtioneuvoston asetuksen maksimisummaa.
– Kunnat päättävät maksukäytännöistä ja maksujen suuruudesta myös terveyskeskusten lääkärivastaanottokäyntien osalta. Tällä hetkellä osa suomalaisista joutuu maksamaan julkisesta palvelusta joka on maksutonta muualla, kertoo THL:n ylilääkäri Tiina Hetemaa.
Yli kaksi kolmasosaa suomalaisista asuu kunnissa, joilla on käytössä käyntimaksut. Asiakas maksaa kalenterivuodessa käyntimaksun kolmelta ensimmäiseltä kerralta terveyskeskuksessa asioidessaan, loput kerrat ovat maksuttomia. Näin toimitaan erityisesti suurissa, yli 100 000 asukkaan kunnissa.
Viidesosa suomalaisista asuu kunnissa, joilla on käytössä vuosimaksu. Vuosimaksu on suositumpi pienemmissä kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla, mahdollisesti sen vuoksi, että se vähentää maksujen perimiseen liittyvää hallinnollista taakkaa.
Suomalaisista 11 prosenttia asuu kunnissa, jossa maksua ei peritä lainkaan virka-aikaisesta terveyskeskuslääkärin vastaanotolla asioimisesta.
”Maksuista luopumista kannattaa harkita”
Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja. THL:n mukaan konkreettinen ihmisiä eriarvoistava käytäntö palveluista löytyy juuri vaihtelevista asiakasmaksukäytännöistä.
– Asiakasmaksut yhtenäistyvät sote-uudistuksen myötä maakunnan sisällä, mutta niiden poistamista peruspalvelujen osalta kannattaisi harkita. Valinnanvapauden piiriin ensivaiheessa tulevat niin kutsutut omatiimien antamat palvelut voisivat olla maksuttomia, sanoo Hetemaa.
Hänen mukaansa asiakasmaksuista saatava rahoitusosuus on niin pieni, että maksujen perinnästä aiheutuvaa ylimääräistä hallintoa on vaikea perustella.
Palvelut edelleen julkisissa käsissä
Suomen noin 540 terveysasemasta 48 on ulkoistettu yksityiselle terveyspalveluyritykselle tai julkisen ja yksityisen toimijan yhteisyritykselle. Näistä asemista 35 sijaitsee alle 50 000 asukkaan kunnissa tai yhteistoiminta-alueilla. Kun ulkoistettujen asemien määrää tarkastellaan maakunnittain, määrät ovat THL:n mukaan vielä hyvin maltillisia. Muutamissa pienemmissä maakunnissa ulkoistettuja asemia on suhteessa enemmän.
Ostopalveluiden käyttö on yleistä terveyskeskusten avosairaanhoitotoiminnassa. Yleisintä ostopalveluiden käyttö on neuropsykologisessa kuntoutuksessa ja jalkojenhoitajan palvelussa, joissa yli puolet terveysasemista kertoi käyttävänsä ostopalvelua. Myös erilaiset terapiat toteutetaan usein ostopalvelu- tai palvelusetelimenettelyn avulla, esimerkiksi toiminta-, puhe-, ravitsemus- ja fysioterapia.
– Palvelu, jota tarvitaan harvoin tai vain pienelle potilasryhmälle, on usein järkevää toteuttaa ostopalveluna. Vaikka ostopalvelujen käyttö on yleistynyt, palvelutuotanto on edelleen vahvasti julkisissa käsissä, toteaa THL:n erikoissuunnittelija Kimmo Parhiala.
lehti 