58 prosenttia suomalaisista olisi valmis poistamaan palkkasalaisuuden tasa-arvon edistämiseksi. Naisista tätä mieltä on 64 prosenttia, miehistä 51. Tämä selviää STTK:n Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi 776 suomalaista syyskuussa.
Ikäryhmittäin valmiimpia palkkasalaisuuden purkamiseen ovat 35–64-vuotiaat, joista myönteisellä kannalla on 62 prosenttia vastaajista. Ammattiryhmittäin vaihtelut ovat hyvin pieniä, eniten palkkasalaisuuden purkamisen kannattajia, 60 prosenttia, on työntekijöissä.
Suomen lainsäädännön perusteella yksittäisen työntekijän palkkatiedot ja niiden osat eivät ole julkisia. Yhteistoimintalaki edellyttää, että työnantajan on kerran vuodessa annettava kunkin henkilöstöryhmän edustajalle tilastot tämän edustaman henkilöstöryhmän palkoista. Tiedot on mahdollista pyytää myös ammattiryhmittäin eriteltynä, mutta yksittäisen työntekijän palkkatietoja ei ole lupa kertoa.
– Tämä on johtanut siihen, että työpaikoilla on hyvin vaikea sopia palkankorotuksista ja siksi yleiskorotukset ovat tyypillisin tapa sopia niistä, STTK:n johtaja Katarina Murto toteaa.
”Tiedot ja perusteet luottamushenkilöille”
STTK:n mielestä palkkasalaisuuden purkaminen edistäisi palkoista sopimista paikallisesti ja myös palkkatasa-arvon toteutumista. Se olisi myös askel kohti parempaa tuottavuutta.
Jotta näin tapahtuisi, luottamushenkilöillä tulisi olla oikeus saada edustamiensa työntekijöiden palkkatiedot ja -perusteet. Kuitenkin jokaisella työntekijällä on edelleen oltava oikeus kieltää omien palkkatietojensa julkistaminen, Murto esittää.
Murron mielestä myös nykyistä avoimemmat tulos- ja bonuspalkkajärjestelmät edistäisivät tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Periaatteista olisi aina sovittava työpaikkatasolla.
Saksa purkaa palkkasalaisuutta
STTK viittaa omassa kannassaan Saksan kokemuksiin. Saksassa hallitus on sopinut, että yli 200 henkeä työllistävien yritysten työntekijöillä on oltava mahdollisuus vertailla miesten ja naisten nimettömiä palkkatietoja. Uuden säännön arvellaan koskevan noin 14 miljoonaa työntekijää yksityisellä ja julkisella puolella. Lain voimaantulosta ei ole vielä päätetty.
Murto arvioi, että Suomessa palkkasalaisuuden poistaminen ei ole helppoa ja herättäisi aluksi myös epäluuloja.
– Hyvien käytäntöjen edistäminen vähentäisi epäluuloja sekä lisäisi oikeudenmukaisuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä työpaikoilla. Lainsäädäntöä tulisi tarkastella tältä osin, mutta pakottamalla ei palkkasalaisuutta pidä ensisijaisesti lähteä murtamaan, Murto korostaa.
Palkkausjärjestelmät ovat usein monimutkaisia. Työntekijä ei välttämättä edes aina tiedä, mistä kokonaispalkka muodostuu, miten työn vaativuutta on arvioitu tai mikä on henkilökohtaisen palkan osuus työkavereihin verrattuna.
– Tämä ei luo kuvaa oikeudenmukaisesta palkkauksesta eikä palkitsemisjärjestelmien toimivuudesta. Myös esimiesten ja johtajien osaamista vahvistamalla oikeudenmukaisuus palkkauksessa ja palkitsemisessa lisääntyisi, Murto arvioi.
lehti 