Entisen SDP:n kansanedustajan Kimmo Kiljusen masinoimassa kansalaisaloitteessa esitetään indeksimuutosta, jolla eläkkeet seuraisivat 100-prosenttisesti palkansaajien ansiotason kehitystä. Nykyisin on käytössä ”taitettu indeksi”, jossa kuluttajahintojen vaikutus muutokseen on 80 prosenttia ja palkansaajien ansiotason vaikutus 20 prosenttia.
Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander kirjoittaa Ilmarisen blogissa, että jos kansalaisaloite hyväksyttäisiin, eläkerahastot lähtisivät supistumaan ja loppuisivat 2060-luvulla kokonaan. Tämän jälkeen kaikki eläkkeet pitäisi rahoittaa suoraan työssäkäyviltä kerättävillä eläkemaksuilla, mikä nostaisi eläkemaksun 35 prosenttiin. Nyt se on 24 prosenttia.
Nuorille korkeammat maksut, myöhemmin eläkkeelle
Kianderin mukaan ei olisi oikeudenmukaista kasvattaa nuorten ikäluokkien maksutaakkaa, koska heidän maksettavakseen tulevat eläkemaksut tulevat olemaan selvästi korkeammat kuin nykyisten eläkkeellä olevien ikäluokkien maksamat. Lisäksi nuorten ikäluokkien eläkeikä tulee nousemaan lähelle 70:tä vuotta, kun taas nykyiset eläkeläiset jäivät eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina.
1960-luvulla eläkemaksuja maksavia työntekijöitä oli kahdeksan kertaa enemmän kuin eläkeläisiä. Nyt työntekijöitä on enää kolme kertaa enemmän ja tulevaisuudessa vielä vähemmän.
Väestön ikärakenteen muutos asettaa haasteita eläkerahastoille jo sellaisenaan, KIander muistuttaa. 1960-luvulla eläkemaksuja maksavia työntekijöitä oli kahdeksan kertaa enemmän kuin eläkeläisiä. Nyt työntekijöitä on enää kolme kertaa enemmän ja tulevaisuudessa vielä vähemmän.
Eläkerahastojen kokonaismäärä on noin 180 miljardia, mutta eläkevastuu eli se summa, mitä tulevaisuudessa on luvattu eläkkeitä maksaa, on lähes nelinkertainen, noin 700 miljardia.
Kianderin eläkeläisköyhyys edelleen maassamme vakava ongelma, mutta sitä ei ratkaista indeksiä muuttamalla.
lehti 