Kiitetty ja kiistelty pakolaispolitiikka
EU:n edustaja Francisco Carreras kiittelee Etiopian rohkeutta, kun se on avannut ovensa sadoilletuhansille pakolaisille, vaikka ongelmia on kosolti omasta takaa.
Etiopiassa ilman työmahdollisuuksia viruvat pakolaiset näkevät asian toisin. He väittävät, että pakolaisille tarkoitettuja kansainvälisiä avustusrahoja annetaan etiopialaisille ja pakolaismääriä paisutellaan tukien takia.
Etiopian pakolaisasioita hallinnoivan viraston apulaisjohtaja Zeynu Jemal kuitenkin vakuuttaa, että luvut perustuvat YK:n pakolaisviraston UNHCR:n tietoihin.
– Emme saa pakolaisista taloudellista hyötyä. Viime vuoden pakolaisbudjettimme oli 250 miljoonaa euroa, mutta tuki kattoi siitä vain 60 prosenttia.
Jemal muistuttaa, etteivät ulkomaisella tuella rahoitettavat 30 000 työpaikkaa ratkaise kaikkien pakolaisten ongelmia. Etiopia antaa lisäksi 20 000 perheelle viljelymaata, jonka toivotaan elättävän 100 000 pakolaista. Lisäksi 13 000 pitkään maassa ollutta somalia saa luvan asua ja tehdä työtä Jijigan kaupungissa, ja korkeakouluopintoja avataan pakolaisille. (IPS)
Etiopia on ottanut vastaan yli 700 000 pakolaista naapurimaista, mutta epää heiltä työnteon. Euroopan unioni lupaa rahoittaa tehtaita, jos pakolaiset saavat töitä. Poliittiset levottomuudet mutkistavat tilannetta.
Kriisit naapurimaissa, kuten Etelä-Sudanissa, Eritreassa ja Somaliassa, takaavat sen, että pakolaisvirrat Etiopiaan jatkuvat. Lokakuun ensimmäisellä viikolla rajan ylitti 31 000 eteläsudanilaista. Etiopian kovaotteinen johto pitää tulijoille ovia auki, mutta sen motiivit herättävät epäilyjä.
Työttömyys on vakava ongelma Etiopiassa, jonka satamiljoonainen väestö kasvaa 2,5 prosentin vauhtia. Siksi pakolaiset on pidetty työelämän ulkopuolella.
Euroopan unioni, Britannia ja Maailmanpankki ovat tarjoutuneet rahoittamaan liki 500 miljoonalla eurolla kahta teollisuuspuistoa, jotka työllistäisivät 100 000 henkeä. Ehtona on, että heistä 30 000 olisi pakolaisia.
Vastaavia hankkeita on vireillä myös Nigerissä, Nigeriassa, Senegalissa ja Malissa. Tavoitteena on helpottaa maiden pakolaistaakkaa ja tyrehdyttää ihmisvirtaa Eurooppaan.
– Siirtolaiskysymys nousee kehitysapumme keskiöön. Investointimme ei ratkaise ongelmaa, mutta se voi toimia esimerkkinä muille, EU:n kehitysyhteistyötä Etiopiassa johtava Francisco Carreras sanoo.
Toivotonta joutenoloa
– Olen ollut täällä jouten kolme vuotta, eikä tulevaisuus näytä yhtään paremmalta, Danieliksi esittäytyvä Eritreasta paennut 28-vuotias hammaslääkäri kertoo.
Hän oli vähällä saada työtä terveydenhuollosta, mutta viranomaiset kielsivät lopulta pakolaisen pestaamisen. Hanttihommia saatetaan katsoa läpi sormien, mutta vakituiseen työhön tulijoilla ei ole asiaa.
– Jos Etiopia haluaa pakolaisia, miksi se ei muuta lakia niin, että voimme tehdä työtä? maassa seitsemän vuotta ollut kongolainen Shikatende, 35, tivaa.
Lakimuutos tarvitaan myös pakolaisten työllistämiseen teollisuusalueilla. Carreras myöntää, ettei EU:n hanke ole hyväntekeväisyyttä.
– Kyse on omasta selviytymisestämme. Emme voi kuvitella, että meri tai aidat pelastavat meidät ympäröivien maiden ongelmilta.
Shikatenden mielestä pakolaisongelman pääsyy ovat afrikkalaisten valtioiden johtajat, joille ulkomaiset tukijat syytävät rahaa.
Halvempaa kuin Kiinassa
Vaikka teollisuuspuistohankkeisiin liittyy vielä paljon epäselvyyksiä, Etiopian viranomaiset uskovat, että historia on heidän puolellaan.
– 30 vuotta sitten työvaltainen teollisuus lähti Yhdysvalloista ja Euroopasta Kiinaan. Mutta nyt palkkakulut ovat siellä 500 euroa kuukaudessa. Etiopiassa jäädään murto-osaan siitä, ja me tuotamme jo monia raaka-aineita, hallituksen taloudellinen neuvonantaja Zemedeneh Negatu perustelee.
Teollisuuspuistoilla on keskeinen osa Etiopian pääministerin Hailemariam Desalegnin talousstrategiassa. Niitä on EU:n tukemien ohella tekeillä seitsemän muuta, ja ensimmäinen toimii jo Hawassan lähellä 300 kilometriä pääkaupungista etelään.
Turvallisena sijoituskohteena pidetyn Etiopian taivaalle on silti alkanut kerääntyä pilviä. Hallituksen vastaiset mielenilmaukset muuttuivat lokakuussa rajummiksi ja monet ulkomaiset yritykset kärsivät miljoonien eurojen vahinkoja.
Hallitus on julistanut maahan puolen vuoden poikkeustilan, jonka aikana luvattomat mielenosoitukset on kielletty ja ihmisoikeuksia rajoitetaan monin tavoin.
Kiitetty ja kiistelty pakolaispolitiikka
EU:n edustaja Francisco Carreras kiittelee Etiopian rohkeutta, kun se on avannut ovensa sadoilletuhansille pakolaisille, vaikka ongelmia on kosolti omasta takaa.
Etiopiassa ilman työmahdollisuuksia viruvat pakolaiset näkevät asian toisin. He väittävät, että pakolaisille tarkoitettuja kansainvälisiä avustusrahoja annetaan etiopialaisille ja pakolaismääriä paisutellaan tukien takia.
Etiopian pakolaisasioita hallinnoivan viraston apulaisjohtaja Zeynu Jemal kuitenkin vakuuttaa, että luvut perustuvat YK:n pakolaisviraston UNHCR:n tietoihin.
– Emme saa pakolaisista taloudellista hyötyä. Viime vuoden pakolaisbudjettimme oli 250 miljoonaa euroa, mutta tuki kattoi siitä vain 60 prosenttia.
Jemal muistuttaa, etteivät ulkomaisella tuella rahoitettavat 30 000 työpaikkaa ratkaise kaikkien pakolaisten ongelmia. Etiopia antaa lisäksi 20 000 perheelle viljelymaata, jonka toivotaan elättävän 100 000 pakolaista. Lisäksi 13 000 pitkään maassa ollutta somalia saa luvan asua ja tehdä työtä Jijigan kaupungissa, ja korkeakouluopintoja avataan pakolaisille. (IPS)
uutiskirje 
