Suomen perustulokokeilu on parhaillaan eduskunnassa valiokuntavaiheessa. Kokeilu alkaa ensi vuoden alussa. Se ei ole niin ainutlaatuinen kuin on annettu ymmärtää, vaan perustuloa on kokeiltu monissa maissa jo vuosia sitten.
Ajatushautomo Tänkin toimitusjohtaja Markus Kanerva esittelee aiempia kokeiluja Kelan tutkimusblogissa. Tänk on mukana perustulokokeilun esiselvityshankkeessa.
Yhdysvalloissa järjestetyissä kenttäkokeissa vuosien 1968 ja 1980 testattiin negatiivisen tuloveron vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen Seattle-Denverissä, New Jerseyssä, Ruralissa ja Garyssa. Tavoitteena oli erityisesti ymmärtää negatiivisen tuloveron vaikutusta työn tarjontaan kuten Suomessa nyt.
Epäluotettavina pidettyjen tulosten mukaan koehenkilöiden reaalipalkat laskivat 11–17 prosenttia ja työttömyys kasvoi 4,5 prosentista 7,1 prosenttiin. Miesten tekemät työtunnit eivät vähentyneet tilastollisesti merkittävällä tavalla, mutta vaimojen työskentely väheni 23 prosenttia. Epäluotettavuus johtuu siitä, että tulokset perustuivat koehenkilöiden omiin ilmoituksiin ja he ehkä ilmoittivat alhaisemmat tulot saadakseen kokeilussa jaossa ollut takuutulorahaa.
Keniassa hyvinvointi parani
Kanadassa 1970-luvulla Manitoban alueella toteutetussa perustulossa kokeeseen osallistuneiden lapset jatkoivat todennäköisemmin ylemmille luokille verrokkeihin verrattuna, terveysvaikutukset olivat hyvät ja työn tarjonta pienentyi vain marginaalisesti.
Koe kuitenkin keskeytettiin, kun poliittiset tuulet kääntyivät.
Kenian kokeessa maksettiin kertaluontoisesti tai yhdeksänä kuukausieränä vähintään kahden kuukauden keskiansioita vastaava summa satunnaisesti valikoiduille kotitalouksille. Tulos oli se, että kaiken muun paitsi alkoholin ja tupakan kulutus lisääntyi. Niiden väheni. Hyvinvointi lisääntyi.
Uusia perustulokokeiluja on Kanervan mukaan alkamassa Hollannissa ja Keniassa sekä Oaklandissa Kaliforniassa, jossa se tehdään teknologisen kehityksen työtä syrjäyttävästä vaikutuksesta huolestuneiden pääomasijoittajien rahoilla.
Miksi perustuloa ei otettu käyttöön Yhdysvalloissa, vaikka sillä oli hyviäkin tuloksia? Markus Kanervan mukaan sitä vastustettiin 1970-luvulla muun muassa siksi, että Seattlen alueella avioerot olisivat nousseet kokeilun takia ja tämä ei sopinut perhearvojen Amerikkaan.
”Myöhemmin tämä tulos kuitenkin havaittiin virheelliseksi datan tulkinnaksi, mutta se oli jo ehtinyt vaurioittamaan perustulon mainetta”, kirjoittaa Tänkin Kanerva.
lehti 