Ki-poika on täyttänyt seitsemän, mutta näyttää kolmevuotiaalta. Hänellä on väärät sääret ja oudon muotoinen pääkallo. Terveydenhoitaja epäilee kasvuhäiriöiden syyksi riisitautia.
Menneiden vuosisatojen sairaudet, kuten riisitauti ja beriberi eli tiamiinin puutos, ovat yhä arkea Laosissa ja monessa muussa köyhässä maassa. YK:n mukaan nälkäisten määrä maailmassa on noussut yli miljardiin.
Kin ravinnosta puuttuu tärkeitä aineita, kuten kalsiumia, fosforia ja öljyjä. Kylän lapsista 93 on todettu aliravituiksi, mutta Kin tapaus on vaikein. Myös pojan äiti on jäänyt kitukasvuiseksi.
Ki kuuluu metsästäjä- ja keräilijäkansaan, jonka kotiseutu on Annamiten vuoristossa. Pojan isän mukaan asukkaat häädettiin, kun vietnamilaiset ja laosilaiset sotilaat ryhtyivät kaivamaan kultaa alueella.
Lähtö tuli pian uudestakin paikasta vietnamilaisten johtamien plantaasien tieltä.
Lopulta häädetyt päätyivät Etelä-Laosin Attapeun laaksoon. He eivät ymmärtäneet maanviljelystä mitään eivätkä osaa sitä edelleenkään. Sen sijaan he yrittävät etsiä ruokaa nopeasti hupenevista metsistä. Nälkäiset lapset joutuvat usein mukaan pitkille vaelluksille.
Väestö kasvaa,
viljelymaa vähenee
Laosin nopeasti kasvavasta väestöstä valtaosa asuu yhä maalla ja elää kehnolla ravinnolla. Yleisen arvion mukaan puolet maan lapsista on kitukasvuisia ja 30–50 prosenttia alipainoisia.
Laosin naisista 40 prosenttia potee anemiaa, ja heidän heikko terveytensä vaikeuttaa synnytyksiä.
Thaimaalainen tutkimus vuodelta 1990 kertoo, että Laosissa menehtyi 116 lasta tuhatta syntynyttä kohti. YK:n tilaston mukaan luku on nyt 62.
Theun Hinbounissa toimivan voimayhtiön terveysaseman tuore selvitys paljastaa seudun tilanteen paljon huonommaksi: vauvoja kuolee 200 tuhatta kohti.
– Väestöt kasvavat ja maa-alueet kutistuvat. Se on niin yksinkertaista, humaaniin ekologiaan perehtynyt tohtori Sean Foley tiivistää.
Talouskasvun tavoittelu on mullistanut perinteiset omistussuhteet, joiden mukaan maa kuului usein epävirallisesti naisille.
Maan yhteisomistus muuttuu yksityiseksi, ja valtio pyrkii osille sitä verottamalla. Veroista selvitäkseen viljelijöiden on keskityttävä ruoan sijasta vientiin meneviin ”rahakasveihin”.
Vesivoima ajaa
ihmisiä mailtaan
Nälkää lisäävät myös lukuisat patohankkeet, joiden avulla Laosin johto kaavailee maastaan ”Aasian akkua”. Vesivoiman valjastaminen häätää ihmisiä mailtaan.
– Tilalle annetaan yleensä kehnoa maata, ja väki näkee nälkää, Darryl Bullen sanoo. Hän johti aiemmin Theun Hinbounin voimalan terveysasemaa.
Ulkomaalaisille maa on kuitenkin halpaa. Vietnamilaiset ja kiinalaiset plantaasinomistajat maksavat alle neljä euroa hehtaarilta kymmenen vuoden toimiluvasta metsässä, jonka tilalle istutetaan kumipuuta tai eukalyptusta. Biopolttoainebuumi on lisännyt myös jatropan viljelyä.
Eteläkorealainen yhtiö osti kesällä 200 hehtaaria joenrantaa Sekongin maakunnasta golfkeskusta varten. Maakunnan kuvernööri joutui myöntämään, ettei viljelymaa riitä enää asukkaiden ruokkimiseen.
Laosin valtion päähuomio on nyt Etelä-Aasian urheilukisoissa, jotka pidetään Vientianessa joulukuussa.
– Sitten kun pystymme syömään stadioneita ja patsaita, meistä tulee lihavia, eräs pääkaupunkilainen kommentoi.
Faktat Laosista:
– sosialistinen tasavalta
– sijaitsee Kaakkois-Aasiassa
– asukkaita yli 6 miljoonaa
– väestönkasvu 2,3 %
– aikuisista lukutaitoisia 73 %
– köyhiä (alle eurolla päivässä eläviä) 44 %
– pääelinkeinot: maatalous (40 % bkt:sta ja 80 % työpaikoista), palvelut, teollisuus
– talouskasvu 1988–2008 keskimäärin 6 %/vuosi
(YK-järjestöt, The World Factbook, Wikipedia)
lehti 