Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson ihmettelee, miksi Suomi äänesti tyhjää YK:n äänestyksessä ydinaseiden kieltämisestä kansainvälisellä sopimuksella.
Suomen hallituksen kesällä antamassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan huoli ydinaseiden paluusta turvallisuuspolitiikkaan. Ulkoministeriön verkkosivuille puolestaan on kirjattu, että ”Suomi toimii aktiivisesti ydinaseriisuntaa ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevien kansainvälisten prosessien edistämiseksi ja niiden toimeenpanon tukemiseksi.”
– Tätä taustaa vasten Suomen äänestyskäyttäytyminen on käsittämätöntä. Vaikka ydinaseita tuskin onnistutaan sopimuksella kieltämään ydinasevaltojen vastustuksen vuoksi, ovat kaikki ydinaseiden oikeutusta murentavat aloitteet tervetulleita ja tärkeitä, Andersson toteaa.
Käsittämätön äänestystapa
YK:n yleiskokous hyväksyi 27 lokakuuta päätöslauselman, jossa tuetaan ydinaseiden kieltämistä kansainvälisellä sopimuksella. Päätöslauselman puolesta äänesti 123 maata. Vastaan äänesti 38 maata, mukaan lukien nykyiset ydinasevallat. Tyhjää äänesti 16 maata.
Päätöslauselman perusteella on tarkoitus aloittaa ensi vuonna neuvottelut ydinaseiden kieltämiseksi. Kaikki muut joukkotuhoaseet, kuten kemialliset ja biologiset aseet, on jo aiemmin kielletty kansainvälisillä sopimuksilla epäinhimillisinä.
EU-maista sopimusta vastaan äänestivät Nato-maat Hollantia lukuun ottamatta. Se äänesti tyhjää. Ydinasekiellon puolesta äänestivät sotilasliittoihin kuulumattomat EU-maat Itävalta, Ruotsi, Irlanti, Kypros ja Malta.
– Tästä viiteryhmästään poiketen Suomi äänesti käsittämättömästi ja skandaalinomaisesti tyhjää, Andersson kummastelee.
”Kammottavimpia aseita”
Äänestysdokumenttien mukaan Suomi ei perustellut käyttäytymistään, toisin kuin monet muut maat.
– Herää kysymys, eikö Suomi vastusta näitä ihmiskunnan historian kammottavimpia joukkotuhoaseita, Andersson jatkaa.
Andersson jätti asiasta perjantaina hallitukselle kirjallisen kysymyksen.
– Miksi Suomi jätti tukematta ydinaseiden kieltoa, vaikka muut sotilaallisesti liittoutumattomat EU-maat näin tekivät, ja millä perusteella?, Andersson tiedustelee siinä.
lehti 