Vuonna 2014 alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen kuoli 1 840 suomalaista. Sen lisäksi päihtyneenä tapaturmaisesti tai väkivaltaisesti kuoli 570 suomalaista. Yhteensä siis 2 410 kuolemaa alkoholin takia.
Nyt hallitus on uudistamassa alkoholilakia, joka lisää alkoholin saatavuutta ja todennäköisesti myös kulutusta monin tavoin. Alkoholilain uudistus lähti tiistaina kahdeksan viikkoa kestävälle lausuntokierrokselle.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden maltillisen arvion mukaanuudistuksen kokonaiskulutuksen kasvua lisäävä vaikutus lisäisi alkoholikuolemia kuusi prosenttia. Se tarkoittaa145 kuollutta lisää vuosittain.
Väkevämpiä ruokakauppoihin
Kansanterveyden kannalta merkittävimmät muutosehdotukset ovat ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla myytävien alkoholijuomien enimmäisalkoholipitoisuuden nostaminen 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin sekä valmistustaparajoituksen poistaminen. Käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien lisäksi hallituspuolueiden suunnitelmissa on myös tislattua alkoholia sisältävien tuotteiden myynnin salliminen.
THL:n asiantuntijoiden mukaan uudistuksen jälkeen alkoholia juodaan entistä enemmän ja väkevämpänä viidestä syystä:
Nelosoluen, vahvan siiderin ja niin sanottujen limuviinojen myyntipisteiden lukumäärä kasvaa 15-kertaiseksi.
Näiden juomien hinta Suomessa alenee.
Näitä juomia myydään myös sunnuntaisin.
Näiden juomien osalta yksityiseen kauppaan liittyvä myynninedistäminen lisääntyy.
Ulkomailta, erityisesti Virosta, ja Alkosta aiemmin ostettuja alkoholijuomia hankitaan päivittäistavarakaupasta.
THL:n skenaarioissa alkoholin kokonaiskulutus lisääntyisi kuusi prosenttia. 145 uuden kuoleman lisäksi vastaava suhteellinen kasvu alkoholisairauksissa tarkoittaisi varovaisesti arvioituna ainakin 1 500 sairaalahoitojakson vuosittaista lisäystä. Vuonna 2014 sairaaloissa hoidettiin 21 800 potilasta, joilla oli alkoholisairaus päädiagnoosina, ja lisäksi 11 000 potilasta, joilla oli alkoholisairaus sivudiagnoosina.
”Ristiriidassa hallitusohjelman kanssa”
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n mukaan alkoholilain uudistusesitys on ristiriidassa hallitusohjelman hyvinvointia ja terveyttä koskevien tavoitteiden kanssa. Se myös lyhentää työuria ja alentaa tuottavuutta, lisää sosiaali- ja terveysmenoja sekä vaarantaa julkisen talouden vakauttamistavoitteen.
– Ehdotuksessa alkoholilaiksi on perustavanlaatuinen valuvika, kun sitä vertaa hallitusohjelman isoon linjaan. Ehdotus yksityistää taloudellisia hyötyjä ja ulkoistaa kustannuksia julkisen vallan ja perheiden kannettavaksi. Se lyhentää työuria ja alentaa tuottavuutta sekä lisää sosiaali- ja terveysmenoja, sanoo EHYT ry:n hallituksen varapuheenjohtaja, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari.
EHYT ihmettelee uudistuksen suunnanmuutosta. Alun perin tarkoitus oli ohjata alkoholin käyttöä ravintoloihin. Nyt järjestön mielestä hallituksen esitys ohjaa kulutusta voimakkaasti kotisohville ja kaduille.
Kokonaisuudessaan alkoholilakiesitys lähtee EHYT ry:n mielestä elinkeinoelämän tarpeista eli Suomi on ottamassa harppauksen poispäin pohjoismaisesta perinteestä.
uutiskirje 
