Pikkukaupunki Khasab sijaitsee Hormuzinsalmen rannalla, Omaniin kuuluvalla Musandamin alueella. Vuorten keskellä sijaitseva huomaamaton kalastajayhteisö näyttää rauhalliselta, mutta siellä piileskelee Iraniin tavaraa vieviä salakuljettajia. Heidän bisnestään uhkaa Iraniin kohdistuvan kauppasaarron päättyminen.
Ali Shahi istuu manaillen pölyisen makuuhuoneensa kylmällä tiililattialla keskellä likaisia vaatteita ja tyhjiä savukeaskeja. Salakuljettajien varaston johtaja on noussut leveästä vuoteesta leopardityynyiltään kertomaan salakuljetusbisneksen nykytilanteesta.
Shahin työntekijät tuovat iranilaisten ostamat tavarat Arabiemiraateista Khasabiin.
Puhelimia, televisioita, kosmetiikkaa, virvoitusjuomia, kenkiä, jääkaappeja, tupakkaa, huumeita.
– Laskutan iranilaisilta asiakkailtani 130 dollaria rekkalastilliselta, ja Yhdistyneiden arabiemiraattien ja Omanin rajalla heidän on maksettava vielä 30 dollarin vero, Ali Shahi kertoo.
Kun rekka saapuu Alin varastolle, lasti puretaan. Myöhemmin iranilainen asiakas soittaa hänelle ja kertoo, mihin aikaan tavarat noudetaan moottoriveneillä.
Alin kannalta valitettavasti bisnes on nyt puoliksi kuihtunut. Shahi kertoo sulkeneensa kaksi varastoa niistä kolmesta, jotka hänellä oli vielä vuonna 2001. Hän on myös myynyt viisitoista rekkaa.
– Pidin vain kaksi rekkaa. Tämä on katastrofi. Olen hyvin huolissani.
Shahi kertoo, että lastien määrä on vähentynyt jatkuvasti kymmenen vuoden ajan.
Paikallistaloudelle merkittävä ala
Vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen luotua kansainvälisiin pakotteisiin johtaneen tilanteen, perustettiin Iranin ja Omanin välille aktiivinen salakuljetusreitti. Alkoholin lisäksi muun muassa puhelimia, televisioita, kosmetiikkaa, virvoitusjuomia, kenkiä, jääkaappeja, tupakkaa, jopa huumeita – kaikkea viedään Khasabin kautta Iranin rannikolle ja varsinkin Bandar Abbasin satamaan.
Houchang Hassan Yari, Sulttaani Qaboosin yliopiston kansainvälisten suhteiden osaston johtaja politiikan tutkimuksen laitoksella, toteaa salakuljetuksen olevan paikallisille merkittävä ala.
– Salakuljetus on jatkunut jo vuosikymmeniä. Se on tärkeä osa Hormuzinsalmen kummallakin puolella asuvien ihmisten arkea.
Siitä huolimatta kansainvälisten sanktioiden hellittäminen on vähentänyt salakuljetettujen tavaroiden kysyntää Iranissa, ja ennen pitkää laillinen kauppa syrjäyttää salakuljetuksen kokonaan. Khasabin salakuljettajilla on kuitenkin vielä toivoa, koska kauppasaarto jatkuu toistaiseksi, ja Iranin oma protektionistinen talouspolitiikka aiheuttaa iranilaisille kauppiaille vaikeuksia tuoda maahan tavaraa laillisesti.
Ali Shahin mielestä hänen liiketoimintansa kutistuminen ei kuitenkaan johdu kauppasaarron hellittämisestä. Sen sijaan hän syyttää Iranin ja Arabiemiraattien riitaisia suhteita.
Maiden suhteet viilenivät vuonna 2009. Iranin menestyvä kauppakumppani Dubai koki vakavan talouskriisin kiinteistömarkkinoilla. Arabiemiraatteja johtava Abu Dhabin emiraatti päätti pelastaa megapolinsa talouden.
Exeterin yliopistossa politiikan tutkimuksen lehtorina työskentelevän, Lähi-itään erikoistuneen Marc Valérin mukaan Dubailla ei ole enää sananvaltaa Yhdistyneiden arabiemiraattien ulkopolitiikassa. Abu Dhabi ei pidä ystävyydestä Dubain ja sen shiianaapurin Iranin välillä.
”Pienet kädet” siirtävät tavaravirtaa
Zia istuu ja odottaa yhdellä seudun harvoista viheriöivistä nurmikoista. Hänen puhelimensa soittoääni rikkoo Hormuzinsalmen meren ja vuorten hiljaisuuden. Zian odottama kuljettaja on juuri ylittänyt rajan.
– Minun on odotettava häntä juuri tässä. Olen vastuussa Dubaista tulevan tavaran vastaanottamisesta.
Salakuljetus kattaa jopa kolmanneksen Iranin maahantuonnista.
Vaikka on keskiyö, 23-vuotiaalla afgaanilla ei ole nyt aikaa levätä. Vaikka hän on paiskinut töitä koko päivän, puhelin ei lakkaa soimasta. Hän vaihtelee sujuvasti arabian ja farsin kielten välillä. Keskustelun toinen osapuoli on iranilaisasiakas, joka on tilannut viisi ilmastointilaitetta.
Mehr-uutistoimiston ja Iranin tullin tilastojen mukaan salakuljetus Hormuzinsalmen yli tuottaa vuodessa noin viisi miljardia dollaria.
Zia saapui Omaniin laittomasti työskentelemään vuonna 2010. Hän on yksi lukuisista ”pienistä käsistä”, jotka tekevät tätä valtavaa bisnestä Hormuzinsalmen molemmilla puolilla. Hän työskentelee useissa varastoissa, joissa säilytetään Abu Dhabista, Dubaista ja Ra’s al-Khaimasta tuotuja tuotteita.
Erillisalue syrjässä muusta maasta
Musandamin alue sijaitsee strategisesti tärkeällä paikalla Iranin rannikon ja Yhdistyneiden arabiemiraattien rajan välillä, joten sillä on tärkeä osa paikallisessa salakuljetustoiminnassa. Musandamin 30 000 asukasta hyötyvät salakuljetuksesta, jota harjoitetaan Omanin rannikkovartioston valvomalla alueella.
– Ennen alue oli hyvin eristäytynyt ja näin ollen se väistämättä jäi sivuun Omanin keskushallinnon taloudellisesta toiminnasta ja kehityksestä. Tämä Omanin hallinnon sallima ”kaupankäynti’ eli salakuljetus tarjoaa siis paikallisille työtä ja tuloja, sanoo Marc Valeri.
Puhelimella Khasabista tavoitettu Omanin rannikkovartioston työntekijä tahtoo pysyä nimettömänä, mutta vahvistaa Valerin sanat.
– Joskus meidän täytyy tarkistaa rahteja ja etsiä huumeita, mutta meillä ei ole määräystä pysäyttää muita tuotteita.
– Salakuljetus kattaa jopa kolmanneksen Iranin maahantuonnista, sanoo Thierry Coville, kansainvälisiin ja strategisiin kysymyksiin keskittyvän ranskalaisen ajatushautomon IRIS-instituutin Iranin erikoistunut tutkija.
Luksusautoja ja iranilaiskonservatiiveja
33-vuotias luksusautojen salakuljettaja, jolla on tummennetuilla laseilla varustettu iso Toyota, ei tahdo puhua ammatistaan tai paljastaa nimeään. Kuten kaupungin muidenkin salakuljettajien, myös hänen liiketoimensa Iranin suuntaan ovat vähentyneet. Kolmen viime kuukauden aikana hän ei ole onnistunut myymään mitään.
– Ennen vein Iraniin suunnilleen kahdeksan autoa kuussa. Nykyisin en yhtään.
Hormuzinsalmen toisella rannalla Iranissa paikalliset konservatiivit pitävät kalliita länsimaisia urheiluautoja provokaationa.
– Iranissa perinteisillä konservatiiveilla on edelleen paljon poliittista valtaa. Konservatiivit halveksivat länsimaisia, varsinkin amerikkalaisia luksustavaroita, Coville kertoo.
Salakuljetuksella on vakava vaikutus Iranin talouteen. Itse asiassa Mehr-uutistoimiston selvityksen mukaan jokainen miljardin dollarin erä salakuljetettua tavaraa maksaa Iranille mahdollisesti jopa 50 000–60 000 työpaikkaa, vaikka valuutan ja tavaroiden salakuljetusta vastaan perustettiin työryhmä jo vuonna 2002.
Konservatiivit Iranissa ovat huolissaan, jos kauppasaarto lopetetaan ja rajoituksia puretaan liian nopeasti.
Viime huhtikuussa ajatolla Ali Khamenei kommentoi asiaa Mehr uutistoimiston mukaan näin: ”Olen varoittanut hallitusta useaan otteeseen salakuljetuksen haitallisesta vaikutuksesta.”
Varaoikeusministeri Mohammed Bagher Olfat oli samaa mieltä: ”Meidän on lisättävä ohjelmaamme taistelu salakuljettajien järjestöjä vastaan.”
Teheranilaisen AFP-uutistoimiston mukaan viranomaiset takavarikoivat ja polttivat kolmetoista salakuljetettua luksusautoa elokuussa esimerkin antamiseksi.
Kytkentä vallankumouskaarteihin
33-vuotias autojen salakuljettaja ei hätäänny, vaikka hän on iranilaisviranomaisten tähtäimessä nyt enemmän kuin koskaan ennen.
Thierry Coville pitää tätä rauhallisuutta perusteltuna:
– Konservatiivit Iranissa ovat huolissaan siitä, että paikallinen talous voi kärsiä merkittävästi, jos kauppasaarto lopetetaan ja rajoituksia puretaan liian nopeasti.
– Tällä hetkellä tavoitteena on vähentää salakuljetusta. Mielestäni näyttää siltä, että salakuljetus jatkuu kauppasaarron päätyttyäkin varsinkin niiden tuotteiden osalta, joihin kohdistuu ylimääräisiä tulli- tai veromaksuja.
Ranskalaisen CNRS-tutkimusjärjestön tutkijan Bernard Hourcaden mukaan salakuljetusverkostoa on muutenkin vaikea purkaa salmen molemmin puolin. Kauppasaarron aikana Iranin islamilaisen vallankumouskaartin eli Pasdaranin jäsenet ovat muodostaneet tärkeitä yhteyksiä Omanissa ja sitä ympäröivillä alueilla toimivien yrittäjien kanssa.
Hourcade vahvistaa:
– Iranilaiset yritykset pyrkivät selviämään kauppasaarron aikana.
– Vallankumouskaarti oli hyvin aktiivinen, ja yhteydet siihen antoivat yrityksille jonkin verran suojaa viranomaisia ja tullia vastaan salmen molemmilla puolilla. Tällainen verkosto ei helposti hajoa. Kestää muutaman vuoden, ennen kuin muutokset alkavat tuntua.
Khasabissa monet pohtivat, tuleeko kauppasaarron purkautuminen ennen pitkää tekemään salakuljetuksesta lopun laillisen kaupan kehittyessä sen tilalle. Maiden välillä nykyisin kulkeva laivayhteys ja Khasabin satamaan suunniteltu laajennustyö viittaavat tähän suuntaan.
Kunnan työntekijä, joka haluaa pysyä nimettömänä, on nähnyt suunnitelmat.
– Satamasta tulee jättimäinen kansainvälisen kaupan kulkuväylä, ja siitä on paljon hyötyä Khasabin asukkaille. Kansainvälinen kauppa alkaa uudestaan.
Khasabin salakuljettajien kanssa tai ilman heitä.
Käännös: Markus Kangas ja Arto Huovinen
uutiskirje 
